Tänä keväänä neuvottelemani hoivasysteemien uudistamiseen pyrkivä Euroopan parlamentin mietintö hyväksyttiin täysistunnossa tiistaina äänin 436 puolesta ja 143 vastaan. Toimin kevään aikana mietinnön toisena pääneuvottelijana. Olen ylpeä siitä, mitä saimme neuvotteluissa aikaiseksi ja millaisia kunnianhimoisia muutoksia ja parannuksia raportti ehdottaa eurooppalaiseen hoivaan.

Tämä on hieman historiallinenkin hetki, sillä EU on ensimmäistä kertaa valmistelemassa yhteistä hoivastrategiaa, ja parlamentti on valmistellut ensimmäisen kattavasti hoivan tilaa kommentoivan mietintönsä.

Mietintö ehdottaa toimia esimerkiksi hoiva-alan sukupuolittuneisuuden korjaamiseen, siirtymään laitostuneesta hoivasta yhteisölliseen hoivaan, omaishoitajien tukemiseen kaikkialla Euroopassa erillisellä omaishoitajaohjelmalla ja hoitajien työolojen parantamiseen. Myös hoivassa jäsenmaat ovat liian pieniä toimimaan yksin – yhteistyö EU-tasolla auttaisi tekemään hoivasta entistä laadukkaampaa ja saavutettavampaa kaikille EU-kansalaisille.

Parlamentin ehdotus siitä, miltä eurooppalaisen hoivan pitäisi tulevaisuudessa näyttää, myös toivon mukaan rohkaisee Euroopan komissiota esittämään syyskuussa kunnianhimoisen EU:n hoivastrategian.

Laadukas, ihmisarvoinen ja ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava hoiva kuuluu jokaiselle, ja meidän täytyy aktiivisesti puskea komissiota tähän suuntaan. Parlamentissa hyväksytty mietintö tekee sen. Meidän on puututtava hoivan rakenteellisiin ongelmiin ja työmarkkinoiden segregaatioon – jos hoiva ei ole sukupuolikysymys, en tiedä mikä on. Hoiva-alalla naiset ovat enemmistössä sekä työntekijöinä että hoivan saajina, eli kärjistetysti alipalkatut ja ylityöllistetyt naiset hoitavat kiireessä muita naisia.

Kaikki eurooppalaiset ansaitsevat helposti saavutettavaa ja laadukasta hoivaa. Alalla olevat ja sille tulevat hoitajat taas ansaitsevat parempia työoloja ja enemmän hyvinvointia, tukea, tunnustusta ja arvostusta. Erityisesti omaishoitajien asemaa on parannettava. Meillä voi olla laadukasta hoivaa vain silloin, kun työntekijät voivat hyvin, ovat motivoituneita ja viihtyvät alalla.

Koronaviruspandemia on kahden viime vuoden aikana tuonut lopullisesti päivänvaloon vakavat ongelmat, joita piilee eurooppalaisessa hoivassa ja terveydenhuollossa. Terveydenhuoltojärjestelmämme eivät olleet varautuneita pandemiaan eivätkä minkäänlaiseen erikoistilanteeseen. Terveydenhuoltokapasiteettimme kokonaisuudessaan on aliresursoitu kaikissa EU-jäsenmaissa, valitettavasti myös Suomessa. Tämä pitää korjata ja hoivaa uudistaa perinpohjaisesti. Hoivan laatu on tällä hetkellä Euroopassa liian huono.

Euroopan komissiolta odotetaan syyskuussa esitystä EU:n hoivastrategiaksi, ja parlamentin tänään hyväksytty mietintö tekee siitä toivottavasti vielä kunnianhimoisemman. Mietintömme on onnistunut kokonaisuus, joka lähettää komissiolle voimakkaan viestin. Se vaatii siirtymää pois laitostuneesta hoivasta kohti yhteisöllistä hoivaa ja muita hoivan muotoja. Lisäksi se ehdottaa vahvoja toimia omaishoitajien aseman selkeyttämiseksi ja vakauttamiseksi sekä omaishoitajien oikeuksien ja työolojen parantamiseksi.

Parlamentin mietintö vaatii toimia myös koronapandemian jälkeiseen aikaan. Pandemianaikaiset järkyttävät tapahtumat hoivakodeissa on selvitettävä ja tulevilla toimilla varmistettava se, että samaa ei pääse enää tapahtumaan. Myös hoivatyöntekijöitä on tulevaisuudessa suojeltava paremmin, jos tai kun uusia pandemian kaltaisia tilanteita puhkeaa.

On vihdoin aika panostaa ja investoida enemmän terveyteen, hoivaan ja myös terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten hyvinvointiin, myös yhteisesti EU-tasolla.

Lisätietoja:

Esittelin mietintöä tiistaina 5.7. parlamentin täysistunnossa. Puheenvuoroni voi katsoa täältä.

Hyväksytty teksti: Hoivatyötä koskevat EU:n yhteiset toimet

Lisää ajatuksiani blogitekstissä kesäkuisen valiokuntaäänestyksen jälkeen.

Teksti on osa heinäkuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan