EU:n puheenjohtajamaa vaihtuu kuuden kuukauden välein, ja tänä keväänä vuorossa on EU-instituutioiden kotimaanakin toimiva Belgia. Puheenjohtajaa ei valita äänestämällä, vaan kukin maa toimii EU:n puheenjohtajamaana omalla vuorollaan. Puheenjohtajamaan tehtävänä on edistää lainsäädäntötyötä neuvostossa, huolehtia yhteistyöstä jäsenmaiden välillä sekä varmistaa lainsäätämisjärjestyksen noudattaminen. Belgian puheenjohtajuuskausi osuu erityisen mielenkiintoiseen saumaan, sillä kesäkuun EU-vaalit lyhentävät lainsäädäntöneuvotteluihin käytettävissä olevaa aikaa kahdella kuukaudella. 

Belgian kauden tunnuslause “Suojelu, vahvistaminen, valmistautuminen” toimii sateenvarjona kuudelle aihealueelle, joihin Belgia haluaa keskittyä: oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja yhtenäisyyden puolustaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen, sosiaali- ja terveysalan asialistan vahvistaminen, ihmisten ja rajojen suojeleminen sekä globaalin Euroopan edistäminen. 

Ensi syksynä aloittavien uuden parlamentin ja komission ei ole pakko jatkaa kaikkia kesken jääneitä lainsäädäntöhankkeita, vaan jatkamispäätös tehdään jokaisen lain kohdalla erikseen. Tämän vuoksi Belgialla on aiempia puheenjohtajamaita suurempi paine viimeistellä neuvottelut käynnissä olevista lainsäädäntöhankkeista, ja Belgia onkin nimennyt omat prioriteettilainsäädäntönsä, joiden viimeistelyyn tänä keväänä pyritään. 

Talousvaliokunnan osalta Belgia yrittää viimeistellä esimerkiksi finanssipolitiikan sääntöjen uudistamispaketin, ESG-luokituksia sekä listautumista koskevan lainsäädännön. Myös pankkien kriisinratkaisusäädöskehikon uudistamista koskeva CMDI on Belgian työlistalla, mutta todennäköisesti tämän lainsäädännön osalta aikaan saadaan vain neuvoston yleisnäkemys, eli lopullinen viimeistely jäänee seuraavalle parlamentille. Myös esimerkiksi digieurohanke jää varmasti seuraavan parlamentin pöydälle. 

Naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnan keskeneräisiä lainsäädäntöjä ovat muun muassa ihmiskauppadirektiivin päivitys sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen direktiivi, jotka Belgia pyrkii saamaan omalla kaudellaan valmiiksi. Toki työlistalla on myös tasa-arvoelindirektiivi, jossa toimin parlamentin pääneuvottelijana. Tämän lainsäädännön osalta kyse on enää viimeistelystä, joten laki etenee toivottua vauhtia. 

Ympäristövaliokunnan lainsäädäntöhankkeista odotan etenkin ympäristörikosten tutkinnan tehostamiseen tähtäävän direktiivin viimeistelyä, jonka neuvotteluihin olen itsekin osallistunut. Ylipäätänsä Belgian kaudella ympäristö- ja ilmastoasioiden käsittely jatkuu tiiviinä, sillä keskeneräistä lainsäädäntöä on paljon. Esimerkiksi pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen, ilmanlaatudirektiivin sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin käsittely on vielä kesken. 

Kuva: Patrick Robert Doyle / Unsplash

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan