Me suomalaiset olemme tottuneet asumaan lähellä luontoa ja puhdas luonto onkin usealle meistä osa arkipäivää. Maailma kaupungistuu huimaa vauhtia ja kaupungit tiivistyvät, usein juuri luonnon ja viherympäristöjen kustannuksella.
Kaupunkeihin on mahdollista rakentaa viherympäristöjä, joiden hyödyt ulottuvat monille elämän osa-alueille. Kasvillisuus auttaa esimerkiksi vähentämään ilman hiilidioksidipitoisuutta, lieventämään äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia ja hyvin suunniteltuna suojelee luonnon monimuotoisuutta.
Rakennetuilla viherympäristöillä on myös tärkeitä terveysvaikutuksia. Niihin kuuluvat puhtaampi ilmanlaatu, äänisaasteen vähentäminen sekä liikkumaan kannustaminen. Vihreä kaupunkiympäristö mahdollistaa luonnosta nauttimisen myös heille, joille luontoon pääseminen on vaikeampaa. Myöskään taloudellisia vaikutuksia ei saa unohtaa. Vihreät naapurustot ovat arvokkaampia ja houkuttelevampia.
Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tänään ehdotuksesta nimetä vuosi 2022 eurooppalaiseksi vihervuodeksi. Esityksestä äänestetään vielä täysistunnossa.
Vihervuoden tavoitteena on korostaa rakennettujen viherympäristöjen ja luonnon potentiaalia eurooppalaisen elämänlaadun parantamisessa. Kaupunkiympäristöt luovat ja kohtaavat haasteita niin ihmisten terveydelle kuin ympäristöllekin. Näihin haasteisiin rakennettu viherinfrastruktuuri voisikin vastata helposti ja kustannustehokkaasti.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – hyvä vihersuunnittelu ei maksa paljoa, mutta antaa moninkertaisesti.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan