Toimin parlamentaarikkojen ympäristöjärjestön Globe EU:n puheenjohtajana ja järjestämme perinteisesti joka vuosi ylikulutuspäivän – päivän, jolloin maapallomme uusiutumiskykyiset resurssit kuluvana vuonna on käytetty loppuun ja päivä, jonka jälkeen alamme elää velaksi elinympäristöllemme.
Kulutuksen ja resurssien kiihtyvä kasvu ovat johtaneet siihen, että ylikulutuspäivä aikaistuu vuosi vuodelta. Kun päivä viime vuonna osui 19. elokuulle, se oli tänä vuonna jo 13. elokuuta. Ylikulutusta mitataan kirjanpidolla, jossa taseen vastakkaisilla puolilla ovat luonnon tarjoamat ja meidän kuluttamamme resurssit.
Ilmastomuutos, aavikoituminen, metsäkato, maaperän köyhtyminen, geneettisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden heikkeneminen ovat kaikki seurausta siitä, että käytämme enemmän luonnonvaroja kuin mikä on kestävää. Nämä ilmiöt ovat luonteeltaan peruuttamattomia. Kun jokin laji kuolee sukupuuttoon, se on mennyttä. Jos ilmasto lämpenee useita asteita, sitä ei voi viilentää yhtäkkiä vähentämällä kasvihuonekaasuja ilmakehästä.
Tämän vuoden ylikulutuspäivän teemana oli hiilen lisääntyminen ilmakehässä. On laskettu, että maapallomme säilyy elinkelpoisena, jos pidämme ilmaston lämpenemisen alle 2 asteessa vuoteen 2100 mennessä. Tämä tavoite hyväksyttiin Kööpenhaminan ilmastokokouksessa muutama vuosi sitten ja tänä vuonna Pariisissa on tarkoitus saada kaikkia osapuolia sitova sopimus tavoitteeseen pääsemiseksi.
Ilmastosopimuksen osapuolet ovat jo tehneet sitoumuksiaan siitä, mitä ne ovat valmiita tekemään tavoitteisiin pääsemiseksi. Sitoumuksilla katetaan jo tässä vaiheessa lähes 70 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä – mikä on nelinkertaisesti enemmän kuin tämän hetken sopimuksen alla olevat sitoumukset. Nyt jo tehdyilläkään sitoumuksilla ei kuitenkaan päästä vielä tavoitteeseen – ilmaston lämpeneminen hidastuu vasta 3 asteeseen.
Kansainvälisessä ilmastoneuvotteluissa on saatava aikaan kaikkia osapuolia sitova, kunnianhimoinen sopimus, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon niin ilmastonmuutoksen hillitseminen (mitigation) kuin siihen sopeutuminen (adaptation).