Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut.
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksen asetukseksi luonnon ennallistamisesta. Asetuksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pitkäaikaista ja kestävää elpymistä EU:n maa- ja merialueilla ennallistamalla ekosysteemejä. Jäsenmaiden olisi otettava käyttöön ennallistamistoimenpiteitä, jotka kattaisivat vähintään 20 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Jos tarkastelemme talouskumppanuussopimuksia ja kuuntelemme tiedeyhteisöä, ne osoittavat selvästi, että 40 prosenttia maa- ja vesialueesta pitäisi olla suotuisassa tilassa ekosysteemiemme tukemiseksi.
Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Kuitenkin ilmastonmuutos on saanut julkisessa keskustelussa paljon enemmän huomiota.
Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius keskusteli tiistaina parlamentin kanssa EU:n biodiversiteettitavoitteiden nostamisesta.
Kysyin komissaarilta kolme kysymystä:
Miten komissio aikoo edetä 20 prosentin biologisen monimuotoisuuden tavoitteen saavuttamiseksi?
Miten aiot ajaa ja perustella korkeampaa kunnianhimoa kansainvälisesti?
Miten Copernicusta ja tekoälyä voidaan käyttää valvontapuolella hyväksi?
Voit katsoa kyselytunnin kokonaisuudessaan täältä.
Teksti on osa heinäkuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
Kuva: Eric Vidal / Euroopan parlamentti 2022
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan