Oma viestini talouden ja ympäristön vastakkain asettelijoille on selvä: ilmastonmuutoksen hillitseminen ei heikennä talouskasvua, vaan tuo uusia bisnesmahdollisuuksia. Ja niiden, jotka pelkäävät kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että mitä pidemmälle siirrämme päätöksiä ja toimenpiteitä, sen kalliimmaksi ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee. Tämän teeman ympärille järjestetään tänään seminaari Lontoossa, johon osallistun yhdessä yritysten edustajien ja muiden poliittisten vaikuttajien kanssa.
Ilmastonmuutoksen torjunnan ja talouskehityksen synenergian puolesta puhuu voimakkaasti myös Walesin prinssi Charles, joka perusti vuonna 2004 yritysten johtajista koostuvan ryhmän (The Prince of Wales Corporate Leaders Group) pohtimaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja, jotka luovat kasvumahdollisuuksia yrityksille.
Bisneksen edistämisen ja ympäristön kestävyyden yhdistäminen ei ole vaikea yhtälö. Yksistään resurssituottavuuden kasvattaminen 30 prosentilla vuoteen 2030 nostaisi BKT:tä lähestulkoon prosentin ja loisi 2 miljoonaa uutta työpaikkaa. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kotitalouksien lasku pienenee ja energiaturvallisuus paranee. Uusiutuvan energiantuotannon teknologialla on valtavat kasvumahdollisuudet, jonka etenkin Kiina on hyödyntänyt. Euroopan unioni on menettämässä edelläkävijän asemaansa cleantech-markkinoilla jahkaillessan energiapolitiikan kunnianhimon tason kanssa.
Yksi selkeä epäkohta, joka kaipaa poliittista ohjausta, liittyy energian tukimuotoihin. Tuuli- ja aurinkovoima saavat usein osakseen kritiikkiä suurista valtiontuista, jotka vääristävät energiamarkkinoita. Tässä keskustelussa unohtuu se, että perinteiset fossiiliset polttoaineet saavat tukea niin ikään100 miljardin euron verran vuodessa, keskimäärin saman verran kuin uusiutuvat energiamuodot. Fossiilisten tukeen ei yleensä ole laskettu epäsuoria kustannuksia, joita syntyy huonon ilman aiheuttamien terveysongelmien muodossa. Suorien tukien lisäksi fossiilisiin polttoaineisiin nojaavaa energiantuotantoa tuetaan myös esimerkiksi verotuksen ja infrastruktuurin kautta.
Fossiilisten polttoaineiden tuotannolle ja käytölle annettaviin valtiontukiin ei todennäköisesti tehdä merkittäviä muutoksia EU-tasolla lähitulevaisuudessa – tämä siitäkin huolimatta että sekä EU itse että esimerkiksi G20-maat ovat sitoutuneet näiden valtiontukien lopettamiseen. Jäsenmaista etenkin Puola pitää vahvasti kiinni perinteisistä energiamuodoista ja niihin pohjaavasta sähköntuotannosta.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan