Bruttokansantuote ei nykyisessä muodossaan anna oikeaa kuvaa yhteiskuntiemme taloudellisesta, ekologisesta tai luontopääomasta. Se on suorastaan harhaanjohtava mittari, sillä myös ympäristön tuhoaminen ja pilaaminen kasvattavat nykyisten laskentamallien mukaan kansantaloutta. Jollemme pian korjaa julkisen talouden mittaamisen massiivista virhettä, kiihdytämme tulevaisuudessa ilmastonmuutosta, julkisten palveluiden rapautumista ja luonnonvarojen ylikulutusta. Jatkossa julkisessa taloudessa on olennaista mitata sekä tuotot ja panokset niiden luontopääoman, hyvinvoinnin ja talouden kasvuedellytysvaikutusten mukaan.
Taloustieteessä ongelmaan on viime vuosina herätty yhä laajemmin, ja uudet bruttokansantuotteen laskentatavat ovat nousseet keskusteluun. Tällä hetkellä uusia kehittyneempiä kansantalouden panos-tuotosmalleja on olemassa useita satoja. Mutta miten yhteiskuntien tilaa tulisi sitten mitata? Millaisia indikaattoreita tarvitsemme? Mikä laskentamalli on paras?
YK on aloittanut laskentamallien ja indikaattorien kehittämiseksi ”Beyond GDP”-projektin, jonka tarkoituksena on vastata edeltäviin kysymyksiin. Uudella bruttokansantuotemallilla on tarkoitus tulevaisuudessa korvata epäonnistunut edeltäjänsä.
YK:n työn tukemiseksi Euroopan parlamentin jäsenet järjestävät Brysselissä 15.-17. toukokuuta Beyond Growth -konferenssin. Olen yksi konferenssin yksi järjestäjistä. Emännöin konferenssin kolmantena päivänä (17.5.) kahta keskustelua Beyond GDP -indikaattoreista ja taloudellisista malleista.
Paneelissani tutkimme, kuinka näitä laskentamalleja tulisi kehittää kansainvälisesti ja EU-tasolla siten, että ne huomioisivat paremmin sosiaaliset ja ympäristölliset ulottuvuudet. Meidän on otettava laskennassa huomioon ympäristöpääoma eli muun muassa luonnon monimuotoisuus, hiilinielut ja puhtaan veden varastot sekä ympäristön kyky vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Yhtä tärkeää on myös huomioida sosiaalinen kestävyys.
Mielestäni laskentamallit liittyvät myös rahoitusjärjestelmien murrokseen. Aihe liittyy vahvasti myös muun muassa kestävään rahoitukseen ja kuinka investointimme tulisi keskittää vain sosiaalisesti ja ympäristöllisesti positiivisiin hankkeisiin. Näin ollen esimerkiksi vihreisiin energiamuotoihin sijoittaminen olisi positiivista lainaa ja fossiilisiin energialähteisiin sijoittaminen negatiivistä. Tämä tulisi ottaa huomioon myös luottoluokitusjärjestelmissä.
EU-lainsäädäntö ja budjettien käyttöperiaatteet täytyy sovittaa yhteen uusien bruttokansantuotemallien mukaisesti. EU:n tulisi olla asiassa edelläkävijä. EU-budjetit, eurooppalaiset ohjausjaksot sekä rahoitus- ja taloussääntelyt pitää räätälöidä huomioimaan edellä mainitut elementit.
Paneelini:
Valitettavasti paneelit ovat loppuunvarattuja, mutta niitä voi seurata etänä rekisteröitymällä konferenssin sivuilta.
Linkki konferenssin sivuille ja ilmoittautumiseen: https://www.beyond-growth-2023.eu/
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan