Euroopan komission ja Yhdistyneiden kansakuntien maltillistenkin arvioiden mukaan tarvitaan vähintään kymmenien triljoonien investointeja vuoteen 2030 mennessä kestävään infrastruktuuriin ja vähähiiliseen teknologiaan, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy edes 3 asteessa. Jo tässä skenaariossa ympäristömme ja yhteiskuntamme tulee kohtaamaan rajuja muutoksia tulevina vuosina.
Julkinen raha ei riitä tarvittavien investointien kattamiseen. Siksi finanssisektori tarvitaan mukaan toimiin.
Julkinen raha laitetaan parhaiten käyttöön vipuvartena yksityisille investoinneille. Lainsäätäjien tehtävä on markkinoiden kannustinten muuttaminen kapeasta katseesta pitkän aikavälin riskien ja mahdollisuuksien huomioimiseen. Julkisten investointien ja lainsäädännön tulee ylipäätään olla linjassa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.
Tänään valiokunnassa hyväksytty parlamentin mietintö osoittaa, että poliittista tahtoa muutokseen löytyy. Mietintö on alkua muutokselle, joka edetessään tulee olemaan finanssimarkkinoiden historian suurin sitten kirjanpidon keksimisen. Molemmat yhtä tarpeellisia.
Raportti esittää kannustinten korjaamista toimilla koskien yritysraportointia, vertailuindeksejä, luottoluokituksia, omaisuudenhoitajien vastuuta, ja pörssien sääntöjä. Muutoksen pohjana on yhdenmukainen ympäristö- ja kestävyysindikaattoreiden raportointi yritysten kirjanpidossa.
Parlamentin mietinnössä kehotetaan myös hiilitukien asteittaiseen karsimiseen. Siirtämällä julkista rahoitusta fossiilisten teknologioiden ja tuotannon tukemisesta kestävään saavutettaisiin merkittävät säästöt. Hiilitukia jaetaan veronmaksajien rahoilla 40:stä 200:taan miljardiin euroon vuosittain. Mittavat säästöt saataisiin pelkästään yhteiskuntaamme haittaavien ja taloutta vääristävien tukien karsimisella.
Mietinnöstä äänestetään toukokuun täysistunnossa.