Työelämässä syntyneiden iho-oireiden hoidon ja menetetyn työpanoksen hinnaksi on arvioitu EU-alueella 600 miljoona euroa vuosittain. Kampaajat altistuvat hiusväreille, vaateteollisuuden työntekijät värjäyskemikaaleille ja nikkeli aiheuttaa oireita monilla eri aloilla. Hintalapusta puuttuu vielä elämänlaadun heikentymisestä johtuva henkinen hinta.

Kemikaali- ja työturvallisuuslainsäädännöllä voidaan vaikuttaa näiden sairastapausten vähentämiseen merkittävästi. EU:n kemikaaliasetuksen mukaan kemikaalit, jotka saattavat aiheuttaa reaktioita iholla, on merkittävä varoituksella.  Myös erityisesti työelämässä esiintyvät kemikaalit on merkittävä ihoa ärsyttävinä.

EU:n koko kemikaalilainsäädännön ajatuksena on se, että riskipitoisia kemikaaleja tulisi pyrkiä korvaamaan muilla tuotteilla. Mikäli tämä on mahdotonta, määrät tulisi pitää mahdollisimman vähäisinä.

Aina vähäinen määrä ei välttämättä pienennä altistusta. Esimerkiksi hormonitoiminaan vaikuttavat kemikaalit ovat vaarallisia juuri pieninä pitoisuuksina ja niiden vaikutukset ovat ylisukupolvisia. Kemikaalien pitkäaikais- sekä kerrannaisvaikutuksista tarvitaan huomattavasti enemmän tutkimusta, jotta niiden käyttöä voidaan säännellä oikein. Ja niin kauan kuin emme tiedä mitä emme tiedä, on parempi noudattaa varovaisuusperiaatetta ja säädellä varmuuden vuoksi astetta tiukemmin.

Työturvallisuutta koskevalla lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, millaisiin kemikaalimääriin työntekijä voi altistua ja miten tätä voidaan ennaltaehkäistä. Työturvallisuuslainsäädäntö on osittain kansallista, mutta minimitaso luodaan EU-direktiiveillä. EU-tasolla voidaan esimerkiksi määritellä, että työntekijälle on tarjottava riittävät suojavarusteet – kansallisella tasolla voidaan määritellä tarkemmin, mikä kullakin alalla on riittävää.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan