Kannanotot

Ajankohtaista

Talouskriisin opit unholaan? – Baselin pankkivalvontakomitea laventamassa pankkisääntelyä

14.1.2014 AjankohtaistaVauras Eurooppa Kannanotot

Sveitsin Baselissa pitää majaa kansainvälinen pankkivalvontakomitea, jonka tehtävänä on erityisesti antaa suosituksia liittyen pankkien vakavaraisuuteen. Komitea koostuu keskuspankkiireista ja kansallisista rahoitusvalvojista. Sen päätökset eivät ole suoraan sitovia, mutta niitä pidetään kansainvälisenä ”mittatikkuna”, johon perustuu mm. EU:ssa hiljattain hyväksytty CRD IV -lainsäädäntö, jolla kiristettiin pankeilta vaadittavan omapääoman määrää ja laatua.

Baselin komitean sunnuntaisen kokouksen lopputulema yllätti monet: aikaisemmin sovittuja vakavaraisuussääntöjä täydentäviä lisävaateita lähdettiin nyt vesittämään. Niin kutsutulle vähimmäisomavaraisuusasteelle – tai velkaantuneisuusasteelle – asetettu kansainvälinen standardi ei ole läheskään niin tiukka, kuin alun perin kaavailtiin. Jos pankin omavaraisuusaste on alhainen, rahoittaa se ison osan toiminnastaan velkarahalla.

Sunnuntaisen kokouksen päätökset koskivat tarkemmin ottaen sitä, miten pankin tase lasketaan – laskennallisesti helpotusta toisivat mm. säännöt, miten osa pankin taseen ulkopuolisista vastuista tulee laskea kokonaistaseeseen.

Löyhemmät säännöt juontavat pankkimaailman äänekkäästikin esittämistä huolista, joiden mukaan suurien lisäpääomien kerääminen vaikeuttaa erityisesti lainanantoa. Kun talouden elpyminen on vielä lapsenkengissä, on äärimmäisen tärkeää, että pankeilta virtaa rahaa reaalitalouteen.

Pankkien huolille on siis perusteensa – toisaalta ei tulisi unohtaa, miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Finanssikriisi paljasti voimassa olleiden pääomavaatimusten riittämättömyyden ja uusien sääntöjen kipeä tarve vahvistettiin niin EU:ssa, USA:ssa kuin kansainvälisemmin vielä G20-ryhmässä. EU maat lupasivat yhdessä ja erikseen käsittämättömät 4 600 miljardia euroa – lähestulkoon 40 % koko EU:n vuoden 2009 bruttokansantuotteesta – finanssikriisin hoitamiseen: finanssisektoriensa ja pankkiensa pääomittamiseen ja tukemiseen, pankkiensa vastuiden takaamiseen ja muuhun kriisintorjuntaan. Luvatusta avusta käytettiin yksin vuoden 2008–2009 aikana noin 2 300 miljardia euroa.

Nyt pystytettävän pankkiunionin päämääränä on katkaista pankkien ja valtioiden myrkylliseksi osoittautunut kohtalonyhteys. Pankkien ongelmat eivät saa kaatua kansalaisten maksettavaksi. Kiinteä osa pankkiunionia on pankkien pääomia koskeva sääntely.

Vaikka riskinsä siinäkin, on EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankin harjoittama kvantitatiivinen elvytys ja matala korkotaso parempi keino taata se, etteivät investoinnit reaalitalouteen täysin kuivu. Terve pankkisektori rakentuu hyvälaatuisille, riittäville pääomille – tästä ei pitäisi lähteä luistelemaan.

FT:n uutisen aiheesta löydät osoitteesta: http://www.ft.com/intl/cms/s/0/d920db5e-7bb6-11e3-84af-00144feabdc0.html?siteedition=intl#axzz2qMCaeNjK

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista