Sirpan haastattelu julkisista hankinnoista tämän päivän (ke 24.10.12) Maaseudun Tulevaisuudessa:

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) haluaa hälventää pelkoja siitä, että hankintadirektiivin uudistus lisäisi byrokratiaa. Tavoitteena on päinvastoin nykyisten säännösten selkeyttäminen, jotta jatkossa julkiset hankinnat tehdään aina muuhunkin kuin pelkkään hintaan nojautuen. Tämä lisäisi pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan kilpailutuksiin, millä olisi merkittäviä aluetaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

”Yksi kiistakysymys on, voiko pelkällä hinnalla kilpailuttaa. Komission lähtökohta on, että ei voi”, valotti Pietikäinen. Hän on asiaa valmistelevan sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtaja.

Elinkeinoelämän keskusliiton tavoin Pietikäinen korostaa, että pelkkä hinnan painottaminen kilpailutuksissa on jo nykyiselläänvastoin EU:n ja Suomen hankintasäännöksiä. Vanhusten kotipalveluista ja koulujen kumiperunoista löytyy esimerkkejä huonosti hoidetusta hankintapolitiikasta.

”Mutta jos kouluruokailussa emännille ei ole annettu muuta kuin pieni summa rahaa, jolla perunat pitää hankkia, ei voi syyttää puolalaisia siitä, että he dumppaavat markkinoille edellisvuoden ylijäämää.”

Alihankkijan vastuu vaikea pala

Hinnan lisäksi keskustellaan siitä, millaisia sosiaalisia kriteereitä voidaan asettaa. Sirpa Pietikäinen kertoo, että komission esityksen mukaisesti pyritään pitäytymään perusehdoissa, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n standardeissa. Yrittäjät ovat huolissaan säännöksestä, jonka mukaan hankintaketjussa jokainen vastaa edellisestä hankkijasta taaksepäin, hän toteaa.

”Vastuu on kuitenkin myös perusteltu. Nykyisin pitkissä ketjuissa jokainen ottaa välistä voittonsa. Sitten se, joka viimeisenä tekee varsinaisen työn, ei kykene enää toimimaan.” Esimerkiksi Brysselissä paljastui, että metroasemien vessoja siivoavat tällaisen ketjutuksen seurauksena laittomat työntekijät. Neljäs keskeinen kysymys koskee ympäristöasioita, joissa kriteereiksi on kaavailtu ympäristömerkkejä tai elinkaariajattelua.

Ei keinotekoisille markkinoille

Lisäksi Pietikäinen pitää tärkeänä, että julkiset hankkijat kuten kunnat joutuisivat jatkossa laatimaan hankintastrategian. Näin paikalliset yrittäjät tietäisivät ajoissa, mitä heiltä voidaan kilpailutuksessa edellyttää.  ”Suomessa käytetyt sähköiset kilpailutusmallit auttaisivat estämään turhia teknisiä virheitä”, hän lisää.

Kolmas asia, jota kokoomusmeppi pitää tärkeänä, on rajanveto julkisista palveluista sekä julkisista taloudellisista palveluista. Ensimmäisiä voi direktiivin mukaan kilpailuttaa, mutta jälkimmäiset Sirpa Pietikäinen haluaisi rajata sen ulkopuolelle.

”Ei pidä luoda keinotekoisia markkinoita sellaisille palveluille kuin kehitysvammaisten asuminen, sokeiden opaskoirien koulutus tai osa vanhustenpalveluista”.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan