Globaali ruokajärjestelmä on kriisissä – se vaikuttaa kansanterveyteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen.
Ruoalla ja ruoan tuotannolla on vaikutuksia sekä yksilön, että yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä ilmaston muutokseen ja muuhun ekologiseen hyvinvointiin.
Maailma tuottaa riittävästi ruokaa kaikille ihmisille, mutta silti 815 miljoonaa kärsii aliravitsemuksesta. Ruoantuotanto vaikuttaa maaperän terveyteen ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Se liittyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja eläinten hyvinvointiin. Usein tuottajilta puuttuu oikeuksia ja kuluttajilta turvaa.
Koko ajattelumallin tulisi muuttua kohti systeemiajattelua, jossa kaikkien osien yhteisvaikutukset otetaan huomioon.
Nyt kun Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan, on huomiota kiinnitettävä ruokapolitiikkaan. Eurooppa tarvitsee yhteisen kattavan ruokapolitiikan. Ruoka liittää yhteen niin ympäristön, maatalouden, koulutuksen, terveyden, eläinten hyvinvoinnin, kaupan kuin kehityspolitiikankin. Kaikkien eri osa-alueiden huomioonottaminen on osa ruokasysteemiajattelua.
Uusi maatalouspolitiikka tulee muokkaamaan eurooppalaista ruokajärjestelmää lähitulevaisuudessa. Ja sen tulee vastata kansalaisten toiveisiin turvallisesta, laadukkaasta ja terveellisestä ravinnosta ilman, että maatalouteen liittyviä ympäristö-, talous- ja sosiaalihaasteita unohdetaan.
Ravinnontuotannon haasteet nyt ja tulevaisuudessa ovat sellaisia, että perinteinen maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti ole riittävä tapa vastata niihin. Meidän tulisi viimeistään nyt hyväksyä se tosiasia, että kestävän luonnonvara- ja maatalouspolitiikan luomiseksi tarvitsemme kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa. Kyse ei ole vain yhdestä elinkeinosektorista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.
Jotta tämä on mahdollista, tulee maatalouspolitiikan uudistamisesta siirtyä kokonaisvaltaiseen ruokapolitiikkaan. Yhteinen ruokapolitiikka yhdistäisi eri politiikan alat ja hallinnon tasot. Se kokoaisi yhteen niin ruokaturvallisuuden, kaupan ja maatalouden kuin kansallisen-, EU- ja kunnallistason.
Ruokapolitiikassa eivät enää pienet korjaukset auta. Ruokaan liittyy niin paljon toisiinsa vaikuttavia ongelmia. Ruokasysteemin ongelmat eivät korjaannu vain rajoittamalla torjunta-aineiden käytön määrää tai puuttumalla yhden maatilan työntekijöiden oloihin. Tarvitaan kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa, jota lähestytään kestävän ruokasysteemiajattelun kautta. Yhteydet systeemin eri osien välillä tulee ymmärtää ja niihin pitää puuttua kokonaisvaltaisesti koko järjestelmän tasolla.
Parlamentti hyväksyi tällä viikolla päätöslauselman EU:n maatalouspolitiikasta, jossa vaadittiin mm. budjetin pitämistä vähintään nykyisellä tasolla. Kestävän ruokapolitiikan osalta ei kuitenkaan ylletty riittävälle kunnianhimotasolle, kun monet tärkeät esitykset, liittyen mm. eläinten hyvinvointiin ja torjunta-aineiden käyttöön kaatuivat äänestyksessä. Parlamentin päätöslauselma ei ole sitova ja komission odotetaan julkistavan ehdotuksensa perjantaina 1.6.
Kirjottamani artikkeli yhdessä europarlamentaarikko Bart Staesin kanssa EURACTIVissa (englanniksi): https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/opinion/the-moment-for-a-future-proof-eu-agriculture-and-food-policy-is-now/
Parlamentin päätöslauselma: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2018-0224+0+DOC+XML+V0//FI&language=FI
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan