Vuodesta 2011 romaniväestön osallisuutta jäsenmaissa on ohjannut EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille. Komission on tarkoitus esittää uusi puitekehys romanien osallistamiseen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle tämän vuoden loppuun mennessä. Huhtikuun täysistunnossa edustajat keskustelivat komission kanssa marginalisoitujen romaniyhteisöjen tilanteesta EU:ssa.
Yhä tänä päivänä monet Euroopan romanit syntyvät äärimmäiseen sukupolvet ylittävään köyhyyteen. Jopa 80 prosenttia eurooppalaisista romaneista elää köyhyysriskirajan alapuolella, 63 prosenttia ei ole minkään koulutuksen tai työn parissa ja puolet romanilapsista ja nuorista 6 ja 24 ikävuoden välillä eivät käy koulua. Syrjintää heistä kohtaa 41 prosenttia ja huonoista asuinoloista kärsii moni, sillä 38 prosentilla ei ole vessaa, suihkua tai kylpyhuonetta sisätiloissa. 30 prosenttia asuu talossa, jossa ei ole juoksevaa vettä.
Nämä puutteelliset asuinolosuhteet ovat vaikeuttaneet huomattavasti Euroopan romaniväestön suojautumista koronaviruspandemialta. Pandemia on ollut silmiä avaava myös Euroopan romaniväestön tilanteeseen. Puutteelliset hygieniaolosuhteet, muun muassa juoksevan veden tai yksityisten saniteettitilojen puuttuminen, ovat estäneet riittävää virukselta suojautumista romaniväestön keskuudessa.
Olen parlamentaarikkojen anti-rasismi ja diversiteetti -ryhmän (ARDI) jäsen. Ryhmän työssä keskitymme kaiken syrjinnän poistamiseen Euroopassa. Ihmisoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä eurooppalaisia arvoja, ja romanien huono kohtelu on valtava takaisku näille arvoille. Siksi meidän on pidettävä romanien asiaa esillä. Liikkuvalle väestölle pitäisi myös taata virallinen asema koko Euroopassa.
Teksti on osa huhtikuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan