Järjestin tänään kolleganin kanssa parlamentissa tilaisuuden probioottien eli maitohappobakteerien terveysväitteistä. Aihe on jatkumoa pitkälle keskustelulle siitä, mitä terveyttä edistäviä vaikutuksia kaupan hyllyillä olevilla tuotteilla on ja miten niistä saa kuluttajille kertoa.

Euroopan komissio on ottanut tiukan linjan terveysväitteiden osalta, kun se hyväksyi viime keväänä vain kourallisen tuntemiamme väitteitä. Mustikoita ei saa enää mainostaa antioksidanttien lähteenä ja Gefilus-tuotteet joutuivat muuttamaan markkinointiaan. Yksi kärsineistä väitteistä lankesi myös maitohappobakteereille. Komission päätöksen myötä maitotuotteiden kyljessä ei saa enää kertoa, että probiootit lisäävät vastustuskykyä.

Peruste terveysväitteiden kitkemiselle on ymmärrettävä: kaupan hyllyillä on liikaa tuotteita, joiden kyljessä lukee harhaanjohtavia ja vääriä väitteitä. Niinpä komissio päätti suojella kuluttajia asettamalla tiukat kriteerit.

Rima jäi kuitenkin liian korkealle ja kuluttajansuojan tavoite vesittyi. Kuluttajalla on oikeus tietää tuotteesta, jolla voi olla heidän terveyteensä positiivisesti vaikuttavia aineita. Se on kuluttajansuojaa yhtä lailla kuin harhaanjohtavien väitteiden kitkeminen. Tässä emme ole vielä löytäneet tasapainoa lainsäädännön tasolla.

Toinen tasapainoilun kohde liittyy byrokratiaan. Erityisesti pienet valmistajat ovat valittaneet siitä, että nykyinen tapa hakea hyväksyntää terveysvättämälle on erittäin byrokraattinen ja vaatii lähes lääkkeille verrattavissa olevia tieteellisiä perusteluita väitteille. Lisäksi teollisuus on huomauttanut päätöksenteon avoimuuden puutteesta – väitteitä arvioi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA, jonka kanssa tapahtuva vuoropuhelu on osoittautunut vaikeaksi.

Suurin tulevaisuuden haaste on se, miten luodaan tieteellinen järjestelmä terveysväitteiden arvioimiseksi ottaen huomioon kaikki yllä mainitut näkökulmat. Kuluttajien ja teollisuuden painostuksella on merkitystä, sillä lainsäädäntö elää koko ajan. Komissio on tälläkin hetkellä viimeistelemässä  säädöksiä koskien yleisluonteisia väitteitä – kuten ”superfood” tai ”sydänystävällinen” – joita ei tarvitse muiden väitteiden tavoin perustella mutta joiden yhteyteen on tosin aina liitettävä myös yksityiskohtainen väite; Mikä on se ainesosa joka tekee hyvää sydämelle ja niin edelleen.

Eurooppa ikääntyy ja krooniset sairaudet lisääntyvät. Terveyspolitiikkaa on tehtävä myös EU-tasolla, sillä yleiseurooppalaistenn ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä. Terveysväitteitä koskevan lainsäädännön tie on ollut kivinen, mutta uskon, että siitä pystytään muokkaamaan kaikkia osapuolia – ja erityisesti eurooppalaisten terveyttä – hellivä ratkaisu.

Lue myös artikkelini viime vuodelta koskien terveysväitekiistaa: http://www.sirpapietikainen.net/2012/02/saako-luumujen-terveysvaikutuksista-kertoa/

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan