Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla mietinnön kestävästä liikennepolitiikasta. Parlamentin viesti on selvä: liikennettä tulee siirtää ilmasta ja teiltä raiteille ja vesistöihin; liikennöinnistä on tehtävä yhä vähähiilisempää; kaupungeissa on kehitettävä yhä voimakkaammin julkista liikennettä; Euroopan unioni tarvitsee yhtenäisempää liikennealuetta kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionilla on useita rahoituskanavia. Muun muassa Connecting Europe Facility, TEN-T ja Strategisten investointien rahastosta tuetaan hyvin valmisteltuja, eurooppalaisia liikennehankkeita.
Maailmassa, jossa väestö urbanisoituu ja liikkuu koko ajan enemmän, raideliikenne on ylivoimaisesti paras liikennemuoto sen kapasiteetin, nopeuden, sujuvuuden ja ympäristöystävällisyyden kannalta. Raideliikenteessä on myös Suomen liikenneverkoston tulevaisuus. Tässä ajattelussa pisararadan hyllyttäminen syksyn budjetin valmistelun yhteydessä on ikävä päätös Suomen liikenneverkoston kannalta.
Helsingin lentokentälle vievä kehärata oli hyvä sysäys eteenpäin, mutta tarvitsemme lähitulevaisuudessa myös pisararadan, suoran lentokenttäyhteyden Helsingin keskustasta sekä myös Helsinki-Tallinna –tunnelin. Kun nämä hankkeet yhdistetään nyt käynnissä olevaan Rail Baltic –prosessiin, Suomella on mahdollisuus kytkeytyä Euroopan raideliikenteeseen ja tuoda sujuva ja kilpailukykyinen kuljetusmuoto niin teollisuuden viennille kuin matkustajaliikenteeseenkin.
Eurooppalaisten hankkeiden ja rahoituksen eteenpäin vieminen edellyttää aktiivisuutta. Meidän tulee olla aktiivisesti mukana niissä neuvottelupöydissä, joissa eurooppalaista liikenneverkostoa kehitetään. Euroopan unionin meren eristämän koillisnurkan liittäminen tiukemmin muun mantereen verkostoihin on pitkälti kiinni meidän omasta määrätietoisuudestamme.