Euroopan parlamentin tänään hyväksymä uusin hankintadirektiivi selventää hankintasääntöjä myös Suomessa. ”Halvin hinta ei saa olla enää ainoa kilpailutusperuste”, iloitsee sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok).
Direktiivi luo puitteet Suomen kansalliselle hankintalainsäädännölle myös sikäli, että hankintojen hallintoa kevennetään ja innovaatioille annetaan tilaa”, toteaa Pietikäinen.
”Hankintoja ei ole järkeä tehdä tiukimman tulkinnan mukaan tai ’varmuuden vuoksi’, vaan niistä täytyy tehdä kuntatasolla strateginen työkalu: mitä kilpailutetaan, milloin ja miten. Luomutuotannon asettaminen ruokahankintojen kriteeriksi tai suurten hankintaerien pilkkominen paikallisten pienyrittäjien saataville ovat konkreettisia keinoja, joiden kautta hankinnoilla voidaan lisätä paikallista kasvua ja hyvinvointia.”
Strateginen päätös voi olla myös kilpailuttamatta jättäminen. ”Uusi direktiivi korostaa jäsenmaiden oikeutta päättää sosiaalipalveluiden kilpailutuksesta. Suomi on aiemmin tulkinnut kilpailutusta tiukasti ja pitänyt sosiaalipalvelut hankintalainsäädännön alla. Kansallisessa lain valmistelussa olisikin nyt tärkeää ottaa järki käteen sosiaalipalvelujen osalta ja kilpailuttaa jatkossa vain ne palvelut, joille on todellista markkinakysyntää”, esittää Pietikäinen. ”Opaskoirien kouluttaminen sokeille tai ensi- ja turvakotien ylläpito eivät ole sellaisia.”
Strategiset hankintapäätökset sopivat yhteen myös EU 2020 –tavoitteiden kanssa. Julkisilla hankinnat muodostavat viidenneksen EU-alueen bruttokansantuotteesta. Työllisyyteen, resurssitehokkuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät tavoitteet tulee pitää mukana aina kuntatasolta lähtien.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan