Parlamentin toinen pääneuvottelija Sirpa Pietikäinen on tyytyväinen, että taksonomia-asetus saatiin hyväksyttyä ja että se astuu pian voimaan. ”Kestävien investointien määrittelyä tarvitaan vielä kipeämmin ja nopeammin, kuin alun perin kaksi vuotta sitten osattiin arvata. Euroopassa valmistaudutaan ennennäkemättömään elvytykseen koronapandemian jälkeen.”
Pietikäinen muistuttaa, että elvytyksessä puhutaan biljoonista euroista, jotka on ohjattava kerralla oikein ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän talouden jälleenrakentamiseen. ”On varmistettava, ettei elvytysraha mene kestämättömiin kohteisiin. Muuten jätämme tuleville sukupolville paitsi julkisen velan myös ilmastovelan.”
Taksonomia-asetus luo yhteneväiset kriteerit sille, millaisia sijoituskohteita voidaan pitää kestävinä. Sijoittajalle on kerrottava, mikäli rahoitustuote ei noudata EU-taksonomiaa. Rahoituspalveluiden tarjoajien lisäksi myös suurten yritysten tulee jatkossa ilmoittaa vuosiraportissaan kestävän taloudellisen toiminnan osuus liikevaihdostaan tai toimintamenoistaan.
”Kestävän rahoituksen taksonomia ja merkittävän haitan välttämisen periaate on otettava nopeasti käyttöön paitsi yksityisessä rahoituksessa, myös EU:n ja jäsenmaiden rahankäytössä ja elvytysohjelmissa”, Pietikäinen korostaa.
”Tulevassa koronaelvytyspaketissa on varmistettava, että jäsenmaiden kansalliset elvytyssuunnitelmat ja yrityksille suunnattu rahoitus noudattavat taksonomiaa ja ovat linjassa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa. Kyse on vastuullisesta rahankäytöstä.”
EU-taksonomian ensimmäiset ympäristöstandardit koskien ilmastovaikutuksia julkaistaan vuoden lopussa ja astuvat voimaan vuoden 2022 alusta.
Pietikäisen mukaan edessä on historiallinen muutos. Yhdessä viime vuoden lopussa voimaan astuneen kestävien investointien tiedonantoasetuksen kanssa taksonomia mahdollistaa vertailukelpoisen ja läpinäkyvän tiedon ympäristövaikutuksista ja riskeistä ja auttaa siten ohjaamaan sijoituksia kestävämmäksi.
”EU-taksonomia on tärkeä askel rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden mekaniikan muuttamiseen ja ympäristölle haitallisten vaikutusten hinnoittelemiseen markkinoille”, Pietikäinen alleviivaa. ”Koronakriisin jälkeinen elvytys ja tuleva kestävän rahoituksen strategian jatko syksyllä ovat tilaisuus vauhdittaa ympäristön kannalta kestävää talousrakennetta tuleville sukupolville.”
Lisätietoja:
Sirpa Pietikäinen
sirpa.pietikainen@ep.europa.eu
+358 504 666 222
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan