”Vihervuoden yksi tärkeimmistä tehtävistä oli lisätä meidän kaikkien tietoisuutta viheralueiden merkityksestä ja siitä, että vaikka usein otamme lähimetsän tai -puiston itsestään selvyytenä, viherympäristöt eivät synny tai säily itsestään. Kaavoituspolitiikka, rakentaminen ja liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, missä roolissa luonto on ympärillämme”, toteaa Pietikäinen. ”Suuri osa kaupunkiprojekteista toteutetaan julkisten hankintojen kautta ja siksi myös kaupunkien hankintasuunnitelmilla on strategista merkitystä – siitä, päätämmekö hankkia laadukasta ja viihtyisää vai halpaa ja rumaa?”
”Oma erityinen toiveeni vihervuoden osalta oli se, että kansalaisyhteiskunnassa innostutaan laajalti viemään aloitetta eteenpäin, ja myös osaksi tämän kevään kuntavaalien agendaa. Kunnissa pitkälti päätetään, millaista elinympäristöä kaavoitetaan ja rakennetaan”, Pietikäinen lisää.
Kansallisen vihervuoden aikana syntyi myös ajatus eurooppalaisesta vihervuodesta. ”Eurooppaan tarvitaan enemmän ja parempia viherympäristöjä ihmisten elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Siksi lähdimme ajamaan vuoden 2020 nimeämistä eurooppalaiseksi vihervuodeksi”, sanoo Pietikäinen.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan