EU:ssa on noin 100 miljoonaa toimintarajoitteista henkilöä, joista peräti 5 miljoonaa on autismikirjolla. Heitä on unionissa tuettava niin, että he pääsevät todellisuudessa osallistumaan yhteiskuntaan ja hyödyttämään kanssaihmisiä lahjoillaan ja kyvyillään.
Siksi parlamentti kehottaa kaikkia jäsenmaita edistämään autismia koskevaa koulutusta jokaisella yhteiskunnan alalla, esimerkiksi koulutus-, terveydenhuolto-, sosiaali-, liikenne- ja oikeusaloilla. Koulutussuunnitelmiin pitäisi sisällyttää pakollinen autismia koskeva koulutus, jonka pitämisessä on mukana autistisia henkilöitä, heidän läheisiään tai edustajiaan.
Monilla autismikirjolla olevista EU-kansalaisista on lääketieteellinen diagnoosi, mutta ei monia muita heidän tarvitsemiaan todisteita ja palveluja. Esimerkiksi mahdollisuus saada vammaiskortti olisi hyvä ulottaa autismikirjolla oleviin ihmisiin, sillä vammaiskortittomuus voi esimerkiksi vaikeuttaa ulkomaille liikkumista, myöskin EU:n sisällä. Kun kortti on, se tuo turvaa ja varmuutta liikkumiseen ja edistää autististen henkilöiden pääsyä EU:n vapaan liikkuvuuden piiriin.
Parlamentti vaati tällä viikolla täysistunnossaan, että Euroopan vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021-2030 mukaisesti Euroopan vammaiskortti ulotetaan koko EU:hun vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi EU:ssa tarvitaan aiempaa parempaa ja tarkempaa dataa vammaisten henkilöiden toimintarajoitteista, iästä tai sukupuolesta, jotta politiikkatoimia osattaisiin kohdentaa paremmin koko Euroopassa.
EU:ssa pitäisi ottaa käyttöön myös vammaisia henkilöitä koskeva yhteiseurooppalainen oikeudellinen asema, joka mahdollistaisi aseman vastavuoroisen tunnustamisen ja hyväksymisen kaikissa jäsenvaltioissa.
Teksti on osa lokakuun ensimmäistä uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
Kuva: Peter Burdon / Unsplash
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan