Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin yksi tärkeimmistä vaalilupauksista on ollut muuttaa ilmastopolitiikan suuntaa, mikä on toteutunut Yhdysvaltain paluulla Pariisin sopimuksen piiriin, ja vielä tämän vuoden puolella myös uudella ilmastolailla (US Inflation Reduction Act). Sen tarkoituksena on puuttua kasvaneeseen inflaatioon, mutta myös merkittävästi investoida maan energiatuotantoon ja valmistukseen, sekä vähentää maan hiilidioksidipäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet myös muodostavat suurimman osan lain korvamerkitsemästä yli 700 miljardista dollarista, ja sisältää myös keskeisiä uudistuksia terveydenhuoltoon ja lääkehintojen säätelyyn.
Tästä tukilaista myös keskusteltiin täysistunnossa. Vaikka EU:ssa suhtaudutaan myönteisesti Yhdysvaltain kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, jäsenvaltiot pelkäävät, että inflaatiovähennyslaki asettaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen asemaan verrattuna näiden kilpailijoihin Yhdysvalloissa. Huoli kohdistuu erityisesti siihen, että eurooppalainen teollisuus menettää uusiutuvan energian teknologioiden verohyvityksen, jonka Yhdysvallat lupaa sillä ehdolla, että tuote on valmistettu Pohjois-Amerikassa. Keskusteluissa on väläytelty jopa kantelusta WTO:lle. Ranska on kaavaillut vastalauseena Euroopan omaa ”osta eurooppalaista”-lakia sekä laajamittaista tukea eurooppalaisille yrityksille. Protektionismiin ei kuitenkaan ole varaa, mikäli aiomme aidosti ratkaista koko maailmaa koskevan ilmasto-ongelman ja tukea sitä hidastavia teknologioita kansainvälisesti.
Teksti on osa joulukuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
Kuva: Ian Taylor / Unsplash
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan