Euroopan parlamentissa on toiminut viimeisen puolentoista vuoden aikana COVID-erikoisvaliokunta, joka on yrittänyt ymmärtää, mitä koronaviruspandemian aikana tapahtui, miten EU reagoi ja hoiti pandemian, ja mitä oppeja ja johtopäätöksiä voisimme EU:ssa pandemianhoidosta vetää. Se on äärimmäisen tärkeää sitä päivää varten, kun seuraava pandemia koittaa.

Valiokunnan tehtävä ei ole ollut helppo – pandemian aikana tapahtui monia asioita ja tehtiin monia päätöksiä, joita piti tehdä epäselvässä ja ennestään tuntemattomassa tilanteessa. Monissa EU-maissa oli hyvin erilaisia käytäntöjä pandemian aikana. Parlamentti äänesti heinäkuun täysistunnossa erikoisvaliokunnan loppuraportista, joka viitoittaa EU:n tietä tulevien pandemioiden keskellä. Raportti käsittelee pandemiaa terveyden näkökulmasta, mutta katsoo sitä myös demokratian ja perusoikeuksien, sosioekonomisten vaikutusten ja EU:n globaalin toiminnan kautta.

Koronaviruspandemia ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen pandemia. Itse asiassa asiantuntijat ennustavat, että pandemioista tulee jatkossa aiempaa yleisempiä. Siihen vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen eteneminen. Siksi on todella tärkeää, että pandemianaikaisia tapahtumia vedetään yhteen ja analysoidaan. Toivon mukaan sen ansiosta osaamme EU:ssa seuraavalla kerralla toimia paremmin ja vieläkin yhtenäisemmin verrattuna koronaviruspandemiaan.

Tällä viikolla hyväksytty raportti keskittyy tietenkin terveyteen, ja se esittää tehtäväksi arvioita koronapandemian aikaisista toimista sekä EU:ssa että jäsenmaissa. Se ehdottaa myös parannuksia EU:n kriisinhallintaan ja terveyskriiseihin varautumiseen esimerkiksi parantamalla EU:n riippumattomuutta lääkkeiden saralla. Terveyden lisäksi valiokunta korostaa esimerkiksi myös tarvetta taistella väärää tietoa vastaan pandemioiden aikana. Se myös vaatii lisäämään lääkealan innovaatioita, investointeja, kehittämistä ja tuotantoa Eurooppaan, jotta pandemioihin voidaan vastata entistä paremmin tulevaisuudessa. Lisäksi parlamentti suosittelee, että tulevissa terveyskriiseissä pyrittäisiin pitämään koulut auki, mikäli epidemiologinen tilanne sen sallii, ja asetetaan etusijalle kansanterveys kokonaisuutena.

Ilahduttavasti parlamentti myös sisällytti raporttiin tärkeitä linjauksia mielenterveydestä. Koronaviruspandemia, viruksesta aiheutuneet sairastumiset ja pandemian muut lieveilmiöt ovat vaikuttaneet suunnattoman monen kansalaisen mielenterveyteen. Näitä jälkiä on pandemian akuutin vaiheen jälkeen korjattava. 

Vaikka pandemiassa ei ollut mitään positiivista, joitakin hyviä asioita se on vienyt eteenpäin. Pandemia antoi lopullisen sysäyksen vahvan Euroopan terveysunionin aikaansaamiseksi, mikä on tärkeää – EU voi toimia terveyden alalla niin paljon paremmin yhdessä. Koronaviruspandemia korosti myös maailmanlaajuisen yhteistyön merkitystä, ja sitä pitääkin parantaa. Myös COVID-valiokunnan raportti peräänkuuluttaa maailmanlaajuista yhteistyötä, joka toteutettaisiin tulevan kansainvälisen pandemiasopimuksen avulla. Se on seuraava tärkeä kotiläksy, jota Maailman terveysjärjestö WHO yrittää parhaillaan puristaa kasaan.

Teksti on osa heinäkuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan