Parlamentti hyväksyi tänään kantansa EU:n vuoteen 2030 ulottuvaan biodiversiteettistrategiaan.
Luontokato on akuutti uhka, jonka estämiseksi meidän on toimittava nopeasti. Se on jopa ilmastonmuutosta suurempi ongelma. Olen kirjoittanut aiheesta useasti blogiini: Elämämme riippuu luonnon monimuotoisuudesta ja Mitä meidän pitäisi tehdä biodiversiteetin pelastamiseksi.
Biodiversiteetin heikkeneminen ja ilmastonmuutos kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemeihin ja elinympäristöihin, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Toisaalta ekosysteemien huono kunto pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja terveet ekosysteemit hillitsevät niitä.
Parlamentin hyväksymässä kannassa korostetaan muun muassa seuraavia tärkeitä asioita:
Tarvitsemme lisää suojeltuja alueita. Koskemattomat alueet ovat nyt jo niin vähissä, että vaikka ne kaikki suojeltaisiin, se ei olisi riittävää. Meidän pitäisi alkaa varata alueita luonnonsuojelulle sekä tiukkaan suojeluun. Myös ennallistamiseen, villiinnyttämiseen, pitäisi kiinnittää enemmän huomioita. Suomessa tämä koskee erityisesti metsiä, mutta myös muita luontotyyppejä ja maaperän ekosysteemejä.
Itse asiassa myös omat asiantuntijamme, kuten Suomen Luontopaneeli, ovat esittäneet vähintään yhtä kunnianhimoisia tavoitteita liittyen muun muassa ylikompensaatioon, villiinnyttämiseen ja luontokadon pysäyttämiseen.
Päästökompensaatiot tukemaan ympäristön palauttamista luonnontilaan
Kompensaatioiden kautta ilmasto ja biodiversiteetti olisi mahdollista kytkeä entistä paremmin toisiinsa. Olen esittänyt päästökompensaatioiden, kuten lentomatkojen kompensaatioiden, liittämistä rahastojen kautta vanhojen metsien suojeluun tai päätehakattujen metsien tai soiden rauhoitukseen tukemaan niiden villiintymistä tulevien vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana.
On olemassa paljon vapaaehtoisia kompensaatioita, mutta takuita niiden todellisista vaikutuksista ei ole, mikä lisää viherpesun riskiä. Olen esittänyt parlamentin budjettiin pilottiprojektia, joka tutkisi päästökompensaatioiden liittämistä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen ja elinympäristöjen luonnontilaan palauttamiseen, eli ennallistamiseen.
Tämä tarkoittaa, että kompensaatioperiaatteesta pitäisi saada entistä kunnianhimoisempi. Kun uusi maa-alue otetaan käyttöön, vastaava tai suurempi määrä maata pitäisi ennallistaa tai kompensoida suojelemalla uusi alue.
Lue lisää:
YM: Kansainvälinen biodiversiteettipolitiikka
Convention on Biological Diversity
European Commission: Biodiversity
Kuva: Geran de Klerk / Unsplash
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan