Peroksietikkahappoa (PAA) käytetään Yhdysvalloissa kanan ruhojen puhdistamiseen bakteereista. Euroopan unionissa hapon käyttö ei ole ollut sallittua, mutta viime vuonna komissio totesi, että hapon käyttö lihateollisuudessa voisi jatkossa olla mahdollista. Kysyin komissiolta, miten se perustelee päätöstään yleisen kansalaismielipiteen sekä terveysriskien valossa.
Komissio perustelee päätöstään sillä, että Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei näe hapon käytössä olevan terveysriskiä ihmisille. Yhdysvalloissa se on tosin aiheuttanut hengitystieoireita teurastamojen työntekijöille.
Pidemmällä aikavälillä PAA:n käyttö kuitenkin lisää terveysriskejä. Ensinnäkin ruhojen kemiallinen bakteeripuhdistus heikentää kannustimia hygienian ylläpitämiseen tuotannon aiemmissa vaiheissa. Isojen eläintiheyksien tilalla hoitamaton hygienia johtaa jopa globaalin mittakaavan epidemioihin.
Toiseksi bakteerien kemiallinen puhdistus johtaa helposti siihen, että käsittelystä selviävät vain sitkeimmät – superbakteerit. Nämä bakteerit muuntuvat nopeasti ja ovat vastuskykyjä antibiooteille. Antibioottiresistenttien bakteerikantojen yleistymistä on verrattu ilmastonmuutokseen globaalina uhkana.
Tässä alla kysymykseni komissiolta ja sen antama vastaus.
Kirjallisesti vastattava kysymys E-014679/2015
komissiolle
työjärjestyksen 130 artikla
Sirpa Pietikäinen (PPE)
Aihe: Komissio valmis poistamaan peroksietikkahapolla käsitellyn kananlihan tuontikiellon osana TTIP-neuvotteluja
Amerikassa raaka kanaliha käsitellään teurastuksen jälkeen rutiininomaisesti peroksietikkahapolla haitallisten bakteerien poistamiseksi. Käytäntö on ollut kielletty Euroopan unionissa useita vuosia, sillä täällä pyritään löytämään vaihtoehtoja bakteerien poistamiseen jo alkulähteillä sen sijaan, että käytettäisiin desinfioimisaineita ruhojen puhdistamiseen. Huolta herättää myös tähän käsittelyyn turvautumisesta kuluttajille aiheutuva riski, sillä käsittelyllä on osuus moniresistenttien bakteerien luomisessa.
TTIP-neuvottelujen alusta lähtien komissio on toistellut – ja vakuutellut kansalaisille – että neuvottelut eivät vaikuta terveys- ja elintarviketurvallisuusstandardeihimme tai eivät ainakaan alenna niitä. Vaikuttaa yhtä kaikki siltä, että komissio on jo valmis poistamaan peroksietikkahapolla käsitellyn kananlihan tuontikiellon.
Uskooko komissio tuoreen 3,28 miljoonan kansalaisen allekirjoittaman ja kansalaisyhteiskunnan sopimuksesta kantaman huolen osoittavan vetoomuksen valossa, että kananlihan peroksietikkahappokäsittelyn kiellon poistamisella turvataan nykyinen elintarviketurvallisuuden taso EU:ssa?
Aikooko komissio arvioida kasvatusolosuhteita, jotka johtavat suuriin lihaan siirtyviin haitallisten bakteerien pitoisuuksiin, ja ehdottaa keinoja tiloilla käytettävissä olevien toimenpiteiden parantamiseen, erityisesti kun on kyse tehotuotetuista eläimistä?
FI
E-012875/2015
Vytenis Andriukaitisin
komission puolesta antama vastaus
EU:n lainsäädännössä sallitaan aineiden hyväksyminen eläinperäisten elintarvikkeiden dekontaminoimiseksi[1] edellyttäen, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) pitää kyseisiä aineita turvallisina. Kyseisiä aineita voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan täydentämään EU:n lainsäädännössä vahvistettuja olemassa olevia hygieniavaatimuksia, joita on sovellettava koko elintarvikeketjussa, eikä niillä saa korvata hyviä hygieniakäytäntöjä.
Kampylobakteeri on vakava huolenaihe, koska se on huomattavin elintarvikevälitteinen patogeeni EU:ssa ja aiheuttaa vuosittain yli 200 000 vahvistettua tapausta ihmisissä. Lisäksi teurastamoissa yli 70 prosenttia broilerieristä on todettu kampylobakteerin saastuttamiksi.
Komission yksiköt tarkastelevat parhaillaan useampia toimia tämän riskin pienentämiseksi. Niihin kuuluvat prosessihygieniavaatimusten vahvistaminen hyvien hygieniakäytäntöjen noudattamisen todentamiseksi teurastamoissa, prosessihygieniavaatimusten noudattamisen tihennetty virallinen valvonta ja peroksietikkahapon käytön salliminen siipikarjan ruhojen bakteerikontaminaation vähentämiseksi. EFSA on antanut 26. maaliskuuta 2014 puoltavan lausunnon peroksietikkahapon turvallisuudesta. Peroksietikkahapon tehokkuuden osalta EFSA suosittaa, että ”patogeeneille ja erityisesti kampylobakteerille olisi suoritettava lisää vankkaan tieteelliseen näyttöön perustuvia tutkimuksia”.
Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) osalta komissio on toistuvasti korostanut, että EU:n elintarviketurvallisuutta koskevista normeista ei tingitä neuvoteltaessa Yhdysvaltojen tai muiden kauppakumppaneiden kanssa.
[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä, ks. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2004.226.01.0022.01.ENG