Neuvottelut uuselintarvikkeita koskevasta EU:n lainsäädännöstä karahtivat karille viime maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaiden hallitukset eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kuinka vedenpitävästi unionin alueella kielletään eläinten kloonaus ruoan tuotantoa varten.
Olimme itse neuvotteluissa mukana parlamentin edustajina. Sekä parlamentti että hallitukset olivat samaa mieltä siitä, että EU:ssa kielletään ainakin väliaikaisesti kloonatuista eläimistä tuotetut elintarvikkeet, koska klooniteknologian käyttö on eettisesti ja eläinten hyvinvoinnin kannalta arveluttavaa.
Kielto jää kuitenkin näennäiseksi, jos se ulottuu vain varsinaisiin klooneihin mutta ei niiden jälkeläisiin. Varsinaiset kloonit ovat nimittäin huippukalliita. Kukaan ei kloonaa possua saadakseen siitä kinkkua pitsan päälle, vaan kloonaamisella tähdätään juuri jälkeläistuotantoon. Sen kannalta, kielletäänkö eläinten kloonaaminen ruoan tuotantoon ihan oikeasti, ratkaiseva asia onkin, ulotetaanko kielto kloonieläinten jälkeläisiin.
Parlamentti ajoi tiukkaa linjaa kloonien jälkeläisistä saatavien elintarvikkeiden kiellolle. Se on paras keino estää klooniteknologian leviäminen Euroopan teollisessa eläintuotannossa. Jäsenvaltioiden hallitukset Britannian, Hollannin, Saksan ja Ruotsin johdolla eivät tätä hyväksyneet, ja niin ikään Euroopan komissio vastusti tiukempaa kieltoa.
Parlamentti oli valmis pitkälle menevään kompromissiin, jossa kloonien jälkeläisistä saatavaa lihaa ja maitoa ei kiellettäisi mutta kuitenkin merkittäisiin, jotta kuluttajat saavat tietää, mitä syövät. EU:n jäsenmaiden hallitukset eivät suostuneet sitoutumaan edes merkintään, vaan halusivat lykätä sen odottamaan komission selvitysten valmistumisia. Tämä olisi tarkoittanut koko asian jättämistä epävarmaksi ja vähintäänkin lykkäytymistä vuosilla. Sinä aikana klooniteollisuuden tuotteet voivat hyvinkin ehtiä vallata merkittävän osan Euroopan elintarvikemarkkinoista.
Suomen kanta ja panos neuvotteluissa jäivät epäselviksi. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on ilmoittanut, että Suomi ei halua markkinoille elintarvikkeita klooneista eikä niiden jälkeläisistä.
Saamamme tiedon mukaan Suomen neuvottelijat eivät kuitenkaan ajaneet tätä linjaa vaan tyytyivät ministerineuvoston puheenjohtajamaa Unkarin esityksiin, jotka myötäilivät kloonaukselle myönteistä kantaa. Tämä linja esti ministerineuvostoa tulemasta parlamenttia vastaan edes kloonattujen eläinten jälkeläisistä saadun maidon ja lihan merkitsemisessä ja johti lopulta koko neuvottelun kariutumiseen.
Eduskunnan suuri valiokunta, joka virallisesti päättää Suomen linjan EU-asioissa, olisi halunnut ulottaa kloonien jälkeläisiin ainakin jäljitettävyysjärjestelmän.
Kyselyjen mukaan valtaosa eurooppalaisista ja suomalaisista ei halua kloonieläimistä saatuja elintarvikkeita ruokapöytiin. Suomen neuvottelijoiden tehtävä on ajaa Suomen kantaa ja suomalaisten etua uutta EU-lainsäädäntöä tehtäessä. Uuselintarvikkeiden kohdalla selvimmin suomalaisten etua ajoi kuitenkin Euroopan parlamentti.
Euroopan parlamentin jäseniä
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan