Kannanotot

Ajankohtaista

Marraskuun uutiskirje on ilmestynyt

23.11.2012 Ajankohtaista
  • Hain eväpyynti kiellettiin
  • Lisää sosiaalisia investointeja Eurooppaan
  • Talous- ja rahaliiton tulevaisuus: lisää yhdessä tekemistä, lisää demokratiaa ja vastuullisuutta
  • Varjopankit syyniin
  • Ilmastonmuutos agendalla



Hain eväpyynti kiellettiin

Kalat olivat tällä viikolla agendalla. Kantaa otettiin niin Itämeren lohikantoihin, hain evien leikkaamiseen kuin ylikalastettujen alueiden palautumisohjelmiin. Kaikkia elvyttäviä toimenpiteitä tarvitaan, sillä Euroopan kalakannat ovat kovaa vauhtia hupenemassa.

Euroopan komission laskelmien mukaan kalakannoistamme 88 prosenttia kalastetaan tasolla, joka ylittää niiden kestävän enimmäistuoton. Vuosikymmeniä jatkunut liikakalastus on romahduttanut useiden kalalajikkeiden kannat meristämme. Ja kalan ollessa vähissä, osa kaloista kalastetaan jo ennen niiden sukukypsää ikää, mikä osaltaan kaventaa tulevia kalakantoja.

Erityisen herkkä laji ylikalastukselle on hai, jonka lisääntymiselinkaari on poikkeuksellisen pitkä. Haiden evien suosio erityisesti Kaakkois-Aasiassa on johtanut epäinhimilliseen pyyntitapaan, jossa eläimestä leikataan merellä pois sen muita osia arvokkaampi evä ja loppuruho heitetään elävänä takaisin mereen. Parlamentti vaatikin nyt eväpyynnin täydellistä kieltoa EU-lipun alla seilaaville kalastusaluksille.

Lisää sosiaalisia investointeja Eurooppaan

Valtioiden sääsätötoimenpiteet uhkaavat monissa maissa sosiaalisten investointien määrää. Lyhytaikaiset säästöt ajavat valitettavan usein pitkäaikaisten hyötyjen edelle. Näin ei saisi kuitenkaan tapahtua, vaan jäsenvaltiot tulisi sitouttaa säästötoimenpiteistä huolimatta jatkamaan sosiaalisia investointeja, joiden vaikutukset usein näkyvät suoraan köyhimpien kansalaisten hyvinvointiin.

Parlamentissa äänestettiin tällä viikolla läpi raportti, jossa esitellään sosiaalisia investointeja koskeva eurooppalaisen sopimus. Sopimuksessa asetettaisiin investointitavoitteet sekä mekanismi, jolla investointien toteutumista valvottaisiin. Parlamentin kanta ei vielä velvoita jäsenvaltioita ryhtymään sopimuksen tekoon, mutta antaa selkeän viestin, että kaikken heikommassa asemassa olevat ihmiset tulee pitää erityisesti mielessä säästökuurien aikana.

Talous- ja rahaliiton tulevaisuus: lisää yhdessä tekemistä, lisää demokratiaa ja vastuullisuutta

Tiistaina täysistunnossa äänestetty päätöslauselma talous- ja rahaliiton tulevaisuudesta on parlamentin kannanotto tiekarttaan, jonka komission pitäisi julkistaa joulukuussa.

Parlamentti painotti kannanotossaan erityisesti tiiviimmän yhteistyön mukanaan tuomaa vastuullisuutta ja demokraattisen valvonnan varmistamista. Pankkivalvonnassa parlamentti näkisi tämän vastuullisuuden alkavan siitä, että parlamentin tulisi hyväksyä tulevan yhteisen valvontamekanismin puheenjohtaja. Lisäksi kasvavalla vastuulla varustetun talouskomissaarin tulee tulla nykyistä ahkerammin parlamenttiin kertomaan kannoistaan, toiminnastaan ja päätöksistään.

Itse painotin päätöslauselmaan jättämissäni muutosesityksissä sitä, ettei syvempää talous- ja rahaliittoa voida rakentaa ilman syvempää yhteistyötä sosiaalisella puolella. Unionin demokraattinen legitimiteetti on suoraan verrannollinen siihen hyvään, mitä EU voi toimillaan luoda. Jos sosiaalinen ulottuvuus unohdetaan, vaarannetaan samalla kansalaisten tuki tiiviimmälle yhteistyölle. Lisäksi päätöslauselmaan kirjattiin ajatus siitä, että aggressiivinen ja haitallinen verokilpailu jäsenmaiden välillä vahingoittaa loppujen lopuksi kaikkia; yhteistyötä verotuksen alalla tulisi lisätä.

Varjopankit syyniin

Tällä viikolla parlamentti otti niin ikään kantaa komission vihreään kirjaan varjopankkitoiminnasta. Varjopankit toimivat – nimensä mukaisesti – jossain perinteisten pankkien laitamilla: ne eivät ole juridisessa mielessä pankkeja, vaikka niissä harjoitetaankin samankaltaista toimintaa kuin pankeissa. Varjopankkitoimintaan lukeutuu monenlaista pääomasijoittajaa, rahastoa ja yhtiötä. Näiden sääntely on tällä hetkellä pankkitoimintaa huomattavasti kevyempää.

Kansvainvälinen finanssimarkkinoiden vakausneuvosto FSB arvioi varjopankkitoiminnan kooksi vuonna 2011 n. 51 miljardia euroa. Sektorin huima kasvu voidaan nähdä verrattaessa tuota summaa esimerkiksi vuoteen 2002, kun sektorin koko oli n. 20 miljardia.

Mietinnössään parlamentti totesi tällaisella toiminnalla olevan sekä hyvät että huonot puolensa. Parhaimmillaan varjopankit tarjoavat rahoitusta reaalitalouden pyörittämiseen. Samalla riskit pidetään yleensä erillään pankkialasta ja siten poissa mahdollisten veronmaksajien tai järjestelmävaikutusten ulottuvilta. Toisaalta varjopankkijärjestelmän on todettu olevan yksi tärkeimmistä finanssikriisin osatekijöistä ja myös mahdollinen uhka rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Samaan aikaan ymmärrys ja kokonaiskuva sektorin toiminnasta puuttuvat. Mietinnössä peräänkuulutetaan analyysiä ja mahdollisia sääntelytoimia. Pallo on nyt komissiolla.

Ilmastonmuutos agendalla

Parlamentissa valmistuttiin YK:n Dohan ilmastokokoukseen perinteisellä päätöslauselmalla, jossa parlamentti otti kantaa kokoukseen ja esitteli toiveensa kokouksen lopputulosten suhteen.

Ilmastokatastrofi on viime aikoina jäänyt talouskriisin varjoon. Ei ilmastonmuutos kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, päinvastoin. Esimerkiksi pari viikkoa takaperin julkaistun PricewaterhouseCoopersin tutkimuksen karu loppupäätelmä oli se, että vaikka maapallon maat tuplaisivat tahdin, millä ne puhdistavat talouksiaan hiilestä, maailma olisi edelleen matkalla 6 asteen ilmaston lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä.

Toisaalta maiden ohella yhä useampi yritys on herännyt tulevan resurssipulan ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja pyrkii omilla toimillaan vähentämään päästöjään. Samalla yritykset ovat huomanneet, että hiilidioksidipäästöjen leikkaukset tuovat huomattavia säästöjä jo suhteellisen lyhyessä ajassa. Esimerkiksi FT kertoi tällä viikolla, miten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tehtyjen investointien keskimääräinen tuottoaste oli 33 % – näin siis tehdyt investoinnit maksoivat itsensä takaisin keskimäärin kolmessa vuodessa.

Tavattavissa Suomessa:

24.11 Kissanäyttely,  Turun messukeskus

27.11 Sosten ja kuntaliiton seminaari kilpailutuksesta, Kuntatalo

27.11 Rikkihiukkaspaneeli, Espoon Dipoli

30.11 Viherympäristö-lehden 20v. juhlaseminaari, Vantaan Heureka

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista