Maataloustuilla on monta roolia, joista suomalaisille tärkein on ollut tuotannon kannattavuuden ja omavaraisuuden ylläpitäminen. Kuluneena keväänä parlamentissa järjestettiin näyttely, jolla havainnollistettiin maataloustukiin liittyvän byrokratian määrää. Siinä missä tukiin liittyvän byrokratian määrää ja kustannuksia (EU:ssa on 5 mrd. vuodessa) on syytä vähentää, on myös varmistettava että lomakkeissa kysytään oikeita asioita.

Maataloustuilla olisi potentiaalia toimia nykyistä tehokkaammin ohjauskeinona terveyteen ja ympäristöön liittyvien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Viljely- ja tuotantomenetelmillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi ruuan ravintoarvoihin, ruokaturvallisuuteen, biodiversiteettiin, maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöihin, eläinten hyvinvointiin sekä ehkäistä vakavaksi terveysuhkaksi kasvanutta antibioottiresistanssia.

Ollakseen tehokas ohjauskeino maataloustukijärjestelmän tulisi kannustaa lainsäädäntöä pidemmälle meneviin toimenpiteisiin ja esimerkiksi luomu-tuotantoon. Lakien noudattamisesta ei pitäisi vielä palkita – sen sijaan esimerkiksi eläinten hyvinvointia koskevien lakien noudattamatta jättämisen tulisi johtaa tukien perumiseen. Tuet kuuluvat niille viljelijöille, jotka ovat valmiita ottamaan askelen pidemmälle kuin on muutenkin pakollista.

Nykyinen maataloustukijärjestelmä ohjausvaikutuksia tulisikin tarkastella kriittisesti, sillä kansalaisten on lupa odottaa läpinäkyviä ja selkeästi mitattavissa olevia hyötyjä investoinnille, joka vie vuosittain 40 prosentti EU:n budjetista. Nykyisen tukijärjestelmän todellisista vaikutuksista on kuitenkin rajallisesti tietoa, ja siksi maataloustukien käyttöä tulisi voida seurata nykyistä tarkemmin ja avoimemmin. Kuinka paljon tukea on ohjattu energiainvestointeihin, eläinten hyvinvointiin tai vaikkapa ravinnekiertoa edistäviin hankkeisiin? Tuemmeko pienviljelijöitä vai suurtiloja omistavia konglomeraatteja?

Johtopäätösten tekemiseksi CAPin vaikutuksia tulisi arvioida objektiivisesti – tarvittaisiin niin kutsuttu fitness check. Kuten muidenkin elinkeinotukien kohdalla, julkisten investointien on edistettävä yhteistä hyvää. Lähetimme tänään 16 mepin kesken komissiolle kirjeen, jossa esitämme tätä toimenpidettä.

http://www.eeb.org/index.cfm/library/letter-to-juncker-and-timmermans-16-meps-demand-cap-fitness-check/

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan