Kannanotot

Ajankohtaista

Maaliskuun uutiskirje on ilmestynyt

15.3.2013 AjankohtaistaSirpa sanonut

  • Parlamentin kanta monivuotiseen budjettiin: lisää joustavuutta, tukea kasvuun ja työllisyyteen
  • YMP-äänestyksen jälkipuintia – jotain hyvääkin
  • Hormonit hyrräävät – vai hyrräävätkö sittenkään?

Parlamentin kanta monivuotiseen budjettiin: lisää joustavuutta, tukea kasvuun ja työllisyyteen

Täysistunnossa hyväksyttiin keskiviikkona parlamentin budjettineuvottelutiimin mandaatti. Päätöslauselmassa parlamentti toi selvästi esille, ettei neuvostossa hyväksytty budjettisopu turvaa vuoteen 2020 asetettavan budjetin tehokkainta käyttöä.

Keskustelu monivuotisista rahoituskehyksistä jumiutuu julkisuudessa harmillisen usein kiistelyksi siitä, kuka maksaa ja miten paljon kukakin saa takaisin maksamistaan. On ymmärrettävää ja oikein, että taloudellisesti vaikeina aikoina myös unionin budjettia nipistetään. Julkisen keskustelun painopisteen toivoisi kuitenkin vielä vahvemmin painottavan kysymystä siitä, mihin varat käytetään. Joskus on vain tehokkaampaa toimia yhdessä kuin erikseen. Esimerkiksi uutta energiainfrastruktuuria, rajat ylittäviä rautateitä tai huipputason tutkimusta on tehokkaampi rahoittaa yhteisestä potista.

Jos haluamme todella panostaa Euroopan kilpailukykyyn ja kasvuun, on myös rahankäyttömme oltava linjassa tämän kanssa: tutkimus, innovaatiot, vihreä kasvu ovat kaikki aloja, joilla EU:n suhteellisesti rajatulla budjetilla olisi kokoonsa nähden kaikkein suurin vaikutus. Päätöslauselmassa komissiota pyydetäänkin selkeästi erittelemään, miten budjettiesitys tulee tukemaan eurooppalaista kasvua ja työllisyyttä. Parlamentti tulee neuvotteluissa myös painottamaan yhtenä keskeisistä vaatimuksista suurempaa joustoa tulevaisuuden budjettiin niin,   että varoja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti yhteiseen hyvään.

YMP-äänestyksen jälkipuintia – jotain hyvääkin

Pitkään neuvoteltu yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus otti keskiviikkona askeleen eteenpäin parlamentin täysistuntoäänestyksessä. Vaikka äänestystulos ei ole ympäristönäkökulmien kannalta paras mahdollinen, on tuloksesta löydettävissä hyvääkin.

Ensinnäkin Suomen kannalta oleelliset muutokset – toisin sanoen viljelykiertopoikkeus 62. leveyspiirin pohjoispuolisille alueille, suorien tukien tuotantoon sitominen aina 15 prosenttiin asti ja turvemaan kyntökiellon poistaminen – saivat kaikki parlamentin tuen. Ympäristön kannalta oleellisiin parannuksiin kuuluu suorien tukien sitominen 30 prosenttisesti ympäristötoimiin, joita ovat esim. viljelyn monimuotoisuus, pysyvien laidunten ylläpito ja viljelemättömien maiden ekologisuus. Odotin parlamentilta kuitenkin rohkeampaa otetta, erityisesti biodiversiteetin, luomuviljelyn, eläinten hyvinvoinnin ja luonnonhoitoalojen (EFA-alueet) kriteerien osalta. Sen sijaan täysistuntoäänestys myötäili maatalousvaliokunnan (AGRI) tekemiä muutoksia komission pohjaesityksiin, mikä on ympäristön kannalta huono asia. Esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin, kehittyvien maiden maatalouden ja kansainvälisen maatalouskaupan kannalta haitallinen maataloustuotteiden vientitukijärjestelmä ei horjunut äänestyksissä. Myös biodiversiteettiä ja luonnonhoitoaloja (EFA-alueet) koskevat kriteerit menivät maatalousvaliokunnan kannan, ei komission ympäristöystävällisemman kannan mukaan.

Ympäristön ja tukijärjestelmän hyväksyttävyyden kannalta mielestäni hyvä asia on, että parlamentti tuki kolmea ideologisesti tärkeää muutosehdotusta: pienviljelijöiden parempi huomioiminen, tilakohtaisen tukikaton asettaminen 300 000 euroon ja tukien rajoittaminen “aktiivisiin” viljelijöihin. Nämä kaikki kolme ohjaavat tukia sinne missä niitä aidosti tarvitaan (ei esim. golf-klubeille ja tukijärjestelmän väärinkäyttäjille) ja niille, jotka tuet myös aidosti ansaitsevat. YMP:n hyväksyttävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta yhtä tärkeää on, että parlamentti tuki kantaa, jonka mukaan maataloustukien saajien nimet on julkaistava. Mielestäni keskiviikkona otettiin näin ollen askel oikeaan suuntaan, mutta enemmänkin olisi voitu tehdä.

Hormonit hyrräävät – vai hyrräävätkö sittenkään?

Biologian tunneilta tuttu tosiasia on se, että ihmiskunnan lisääntymiseen tarvitaan terveitä munasoluja ja terveitä siittiöitä. Parlamentissa otettiin tällä viikolla kantaa siihen, miten näiden aineksien olemassaolo turvataan tulevaisuudessakin. Hormonaaliset haitta-aineet ovat kemikaaleja, jotka vaikuttavat hormonitoimintaan. Niitä käytetään monissa arkisissa asioissa kuten ruokapakkauksissa, kosmetiikassa, huonekaluissa tai elektroniikkatarvikkeissa. Tutkimustulokset ovat osoittaneet hormonaalisten haitta-aineiden aiheuttavan hedelmättömyyttä sekä vaikuttavan ylipainon, diabeteksen ja hormonaalisten syöpien – kuten rintasyövän – syntyyn.

Mitä näille haitta-aineille tulisi sitten parlamentin mukaan tehdä? Ensinnäkin tulee kiinnittää erityishuomio materiaaleihin, joiden kanssa suurin riskiryhmä – lapset, nuoret ja raskaana olevat naiset – on kosketuksissa. Esimerkiksi lelujen, tekstiilien ja kosmetiikan kohdalla käytetyt materiaalit tulee asettaa tiukempaan syyniin. Parlamentti vaatii myös tutkimuksen lisäämistä. Toimivan lain säätämiseen tarvitaan mahdollisimman kattavaa tutkimustietoa. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että eläimillä tehtäviä kokeita pitäisi lisätä. Niin hedelmällisyyden kun muiden testauskohteiden osalta on kehitetty – ja kehitetään jatkuvasti – vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä, joilla on päästy paljon lähemmäs ihmiskehon mallintamista kuin eläinkokeilla.

Koska vedenpitävä tutkimustieto vielä puuttuu, ei ole syytä asettaa rajoja näiden kemikaalien sallitulle käytölle. On parempi noudattaa varovaisuusperiaatetta kuin huomata kymmenen vuoden päästä, että jo pienten määrien pitkäaikaisaltistus johtaa vakaviin häiriöihin hormonaalisessa toiminnassa. Tai että kahden kemikaalin yhteisvaikutus olikin toisenlainen kuin miten ne käyttäytyivät erillään testattuina. Tuttu viisaus pätee tässäkin: Emme tiedä mitä emme tiedä.

Olen tavattavissa Suomessa:

21.3 Invalidiliiton juhlavuoden seminaari Helsingissä

21.3 ProLuomu-seminaarissa Espoossa

22.3 Kestävien julkisten hankintojen vuosiseminaarissa Helsingissä

22.3 Eurooppanuorten tilaisuudessa Helsingissä

5.4. Rovaniemellä ja Kemijärvellä

10.4. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Helsingissä

12.4. Puutarha-alan koulutus 2020- messuilla Helsingissä

13.4. Oulussa

19.4. Tiedotustoimiston ilmastoseminaarissa Helsingissä

Voit seurata minua tykkäämällä Facebook -sivustoani osoitteessa:

http://www.facebook.com/editprofile.php?sk=basic&success=1#!/pages/Sirpa-Pietik%C3%A4inen/140188405326

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista