Yli 800 miljoonaa ihmistä elää yhä aliravittuna ympäri maailmaa, samalla kun kaikesta tuottamastamme ruoasta katoaa hävikkiin eri tuotantovaiheissa – alkutuotannosta kotiin – noin puolet. Nyt tekemämme toimet määrittävät tulevaisuuden ruokaa: tarvitsemme kestävämpää ruoantuotantoa ja ravitsevampaa ruokaa, jotka johtavat ympäristöystävällisempään ja parempaan elämään.
Kestävä ruokajärjestelmä tarkoittaa turvallista ruokaa ja globaalisti riittävää, tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Lisäksi ruoan täytyy olla eettistä. Ruoantuotanto on eniten työntekijöitä väärinkäyttävä toimiala, ja tuotantoeläinten kohtelu on toinen iso eettinen ongelma.
Ruoan pitää lisäksi olla kohtuuhintaista niin, että jokaisella on varaa syödä terveellisesti ja ravintoaineiltaan riittävän laadukasta, mutta tietenkin myös maistuvaa ruokaa. Tätä varten tarvitsemme koko ruokajärjestelmän uusimista, niin maailmassa, Euroopassa kuin Suomessa.
Onneksi tämä työ on jo käynnissä. Kansainvälinen kestävien ruokasysteemien asiantuntijapaneeli IPES tekee alalla loistavaa työtä. Esimerkiksi paneelin sveitsiläisellä entomologilla, maanviljelijällä ja kehitysasiantuntijalla Hans Herrenillä on aiheesta loistavia ajatuksia – suosittelen lukemaan. Herren on muun muassa saanut vuonna 1995 maailman elintarvikepalkinnon. EU:n Pellolta pöytään -strategia taas viitoittaa tietä kestävään, ympäristöystävälliseen ja eettiseen ruoantuotantoon Euroopassa. Suomessa taas esimerkiksi Martat vinkkaavat kestävän ruoan resepteistä. Tänään, maailman ruokapäivänä, onkin hyvä hetki miettiä myös omia kestävämmän ruoan valintoja.
Myös lihaton lokakuu on nyt puolivälissä. Maailman ruokapäivän ja lihattoman lokakuun kunniaksi jaan pari tässä kuussa valmistamaani maukasta kasvisruokaa kauden kasviksista. Sienicrêpeihin sienet saa vaikka itse sienestetyistä sienistä, ja punajuuret ovat tähän aikaan vuodesta edullisia ja herkullisia. Seuraavaksi aion kokeilla herkullisen kuuloista kurpitsa-kardemummarisottoa.
Reseptit:
Ohratto
luomuohraa
manteleita
pähkinärouhetta
kardemummaa
oliiviöljyä
vettä
halutessasi juustoa tai kasviksia
Ohratto syntyy samalla periaatteella kuin risotto. Kuumalla pannulla käännellään luomuohraa, johon on sekoitettu mantelia, pähkinärouhetta ja kardemummaa. Kun ainekset ovat hyvin sekaisin, lisätään mukaan pieni tiraus öljyä, käännellään ja lisätään vesi. Annetaan seoksen hautua kypsäksi. Mukaan voi halutessaan lisätä juustoa tai kasviksia, esimerkiksi parsakaalia.
Sienicrêpet ohrajauhoista
Crêpetaikina ohrajauhoilla
haluamiasi tuoreita sieniä
sipuli
1-2 valkosipulin kynttä
öljyä
Valmista crêpetaikina valitsemallasi taikinareseptillä käyttäen jauhoina ohrajauhoja. Valmista sienimuhennos. Pilko sipulit ja valkosipulit ja kuullota pannulla öljyssä. Lisää sienet. Itse käytin metsäsienisekoitusta, jonka lisäsin paistumaan sipulien kaveriksi. Kun sienet ovat pehmenneet ja pannulta on haihtunut sienistä irronnut neste, mausta oman makusi mukaan.
Lisää pannulle paistumaan ohuelti taikinaa ja paista crêpe rapeaksi molemmin puolin. Lisää crêpen päälle reilu kauhallinen sienimuhennosta ja taittele letun sisään.
Punajuuripaistos
2 reilun kokoista punajuurta
halutessasi pähkinöitä ja/tai sinihomejuustoa
oliiviöljyä
Kuori ja pilko punajuuret kuutioiksi ja aseta ne laakeaan univuokaan. Halutessasi voit laittaa vuokaan mukaan esimerkiksi saksanpähkinöitä. Lisää vuokaan oliiviöljyä ja mausteita tai yrttejä makusi mukaan, esimerkiksi mustapippuria ja rosmariinia. Pyörittele punajuuret öljyssä ja mausteissa. Halutessasi lisää mukaan sinihomejuustoa reiluina paloina. Sitten vain uuniin paistumaan 200 asteeseen reiluksi puoleksi tunniksi tai kunnes punajuuret ovat kypsyneet.
Lue lisää:
Martat – kestävän ruoan reseptejä
Kuva: Euroopan parlamentti
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan