Kokemukset maailmanlaajuisesta ´lähentymisestä` tulevat vastaan useammin. Viime kuussa kävelin Kuala Lumpurin melkoisen verkkaisella kadulla keskustan tuntumassa. Yöravintoloita tai paikallisia snakareita auki pitkin kadun vartta ja vastaan tunki Aasian sankka ja lämmin henkäys. Vähän ennen hotellia raivasin tietä pitkin yökahvilan muovituolien ja siellä täällä istuskeli ihmisiä katsellen hajamielisesti kadulla kulkijoita. Kyseessä oli täkäläinen sportti-baari ja urheiluselostajat pauhasivat TV-monitorien välityksellä jotakin äärimmäisen tärkeää. Katsahdin yhteen niistä ja näin miesjoukkueen pelaavan toisiaan vastaan jääkaukalossa? Ja aivan oikein: siinähän olivat Ruotsi ja Suomi ottamassa toisistaan mittaan jääpallossa – Ruotsi vielä inhottavasti 2-0 johdossa! Tähän on tultu: Aasian helteisessä yössä pohjolan viikingit kalistelivat mailojaan joillekin matsia syrjäsilmin seuraaville malesialaisille ja eikä se sittenkään tuntunut ihan kohtuuttoman hullulta – ehkä huvittavalta kuitenkin.

Globalisaatio tai maapalloistuminen on viime kuukausien aikana ollut esillä enemmänkin kielteisessä valossa. Kansallisia pankkijärjestelmiä kaatuu tai niitä kannatellaan veronmaksajien tukimiljardeilla ympäri maailmaa samaan aikaan, kun median katveeseen jää miljoonien pienten ihmisten epätoivoiset tarinat velkaloukuissa tai työttömyyden iskiessä kohdalle. Viime kevään ruokaturvakeskustelu tai jo pitkään tapetilla ollut huoli – ja ihan aiheesta – ilmastonmuutoksesta ovat antaneet globalisaatiolle kasvot. Ei olekaan ihme, että useat olisivat valmiita heittämään koko maapalloistumisen romukoppaan sillä se näyttää näinä aikoina merkitsevän enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Samaan aikaan on kuitenkin helppo unohtaa, mitä globalisaatio on tuonut tullessaan: se on merkinnyt usealle kehitysmaalle nousua ja täällä Aasiassa se on ihan käsinkosketeltavaa. On totta, että paikallisia ja alueellisia konflikteja tai sotia käydään edelleen ja yhtä niistä vasta lopetelaan lähi-idässä. On kuitenkin myös totta, että konfliktien määrä on pitkällä aikavälillä lukumääräisesti vähentynyt ja viimeisten liki 70 vuoden aikana ihmiskunta ei ole kärsinyt maailmansodan kokoluokan myllerryksistä. Omakohtaisia kokemuksia saadaan lisääntyneen matkailun kylkiäisinä ja kulttuurisia tai sosiaalisia siteitä luodaan yli valtakunnan ja aluerajojen.

Kehitysjärjestöjen kansainvälinen kokous Kuala Lumpurissa on tavallaan myös yksi osoitus maapalloistumisesta ja ennenkaikkea meidän tarpeestamme luoda vieläkin tiiviimpää vuoropuhelua ja yhteistyötä – tulimmepa sitten Nicaraguasta, Malawista tai Suomesta. Kansalaistoimijoiden oman toiminnan tuloksellisuus-prosessi lähti liikkeelle viime kesäkuussa Pariisissa. Nyt katsotaan, pitäisikö kehitysyhteistyötä ja/tai -politiikkaa tekevien kansalaisliikkeiden luotava omalle toiminnalleen kansainvälisia periaatteita. Aika näyttää, johtaako tämä tie umpikujaan ja monien pelkäämään, avuntajamaiden asettamaan “neutralisoikaa kovaääniset kansalaisliikkeet”-häkkiin vai auttaako tämä tosiaan tehostamaan toimintaamme paremman maailman puolesta ja tuomaan siinä sivussa yhä parempia vaikutusmahdollisuuksia hallituksiin niin avunantajamaissa kuin kehitysmaissa.

Valtiolliset ja kansalaistoimijat kehitysyhteistyön saralla ovat viimeisten vuosien aikana joutuneet toteamaan alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön entistä tärkeämmäksi. OECD-maiden viime syyskuinen konferenssi Accrassa alleviivasi avunantajamaiden yhteistyön ja yhtäläisten ja toisiaan täydentävien käytäntöjen merkitystä. Se ei kuitenkaan enää riittänyt, vaan Accran konferenssin loppuasiakirjassa hallitukset totesivat myös yhteistyön kansalaisliikkeiden ja yritysten kanssa tärkeyden. Vuosituhattavoitteet, kestävä kehitys, maailman eriarvoistamisen lopettaminen, ihmisoikeuksien takaaminen kaikille – ihan mistä tulokulmasta asiaa lähestyykään – niin viesti on selvä: Kaikkia tarvitaan tässä työssä. Maapalloistumisesta tulee positiivinen tarina vasta silloin, kun kaikkein huonoimmassa asemassa olevat elävät ihmisarvoista elämää.

Timo Lappalainen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan