STTK teetti Tns-Gallupilla tutkimuksen Euroopan unionia koskevista asioista. Kysymykset käsittelivät EU:n vaikutusta Suomen asioihin, Suomen ja suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa, EU:n tulevaisuutta ja EU:n aikaansaannoksia. Silmiin pistävää, joskaan ei yllättävää, tuloksissa oli se, että vastaajat eivät osanneet selkeästi arvioida EU:n vaikutuksia meihin suomalaisiin. EU:n koettiin vaikuttaneen myönteisesti yritysten toimintaedellytyksiin ja kielteisesti maanviljelijöiden asemaan. EU:n ei koettu juurikaan vaikuttaneen eläkeläisten, opiskelijoiden tai palkansaajien asemaan. Myös erilaisten suomalaisten tahojen vaikutusmahdollisuudet EU:ta koskeviin asioihin koettiin puutteellisiksi. Vastaavanlaisia kommentteja voimme kuulla tai lukea lähes päivittäin eri medioista.

Miltei samanaikaisesti STTK:n tutkimuksen kanssa julkaistiin valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta. Siinä todetaan mm. että Suomen prioriteetit Euroopan unionissa liittyvät kansalaisten Eurooppaan, Euroopan menestymiseen sekä globaaliin johtajuuteen. Selonteon mukaan kansalaisten kannalta on tärkeää, että unioni kehittyy entistä tasa-arvoisemmaksi ja sosiaalisemmaksi sekä tukee ihmisten hyvinvointia. Integraation sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava varmistamalla eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteiden toteutuminen unionin toiminnassa ja kehittämisessä. Hyviä ja kannatettavia ajatuksia, mutta ymmärrän, että helposti nämä hienot prioriteetit eivät avaudu käytännössä. Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi sairaanhoitajan tai lähihoitajan arjessa.

Mielestäni yksi tapa konkretisoida suomalaiselle palkansaajille näitä yleviä lauseita on suhtautuminen työaikadirektiiviin. Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä, jossa määritellään muun muassa enimmäistyöajat ylipitkien työaikojen estämiseksi ja minimilepoajat työaikasuojelun varmistamiseksi. Direktiivin uudistusyritys kaatui huhtikuun lopulla, mutta voisi kuvitella, että uusi parlamentti pääsee ratkaisemaan myös eurooppalaisen työelämän tulevaisuutta. Mitä nyt parlamenttiin ehdolla olevat haluavat? Kannattavatko he mahdollisesti 60 tunnin työviikkoa? Ovatko eurooppalaisen työelämän tulevaisuutta pidentyvät työajat vai osaava työvoima? Halutaanko aidosti sosiaalista Eurooppaa? EU on valtava työmarkkina-alue, joka ei voi toimia parhaalla tavalla ilman yhteisiä työelämän pelisääntöjä ja tavoitteita. Palkansaajille tärkeissä asioissa tarvitaan parlamenttiin vahvoja puolestapuhujia. Siksi ei ole yhdentekevää, kenet valitsemme päättämään tulevaisuudestamme. Suomalainen palkansaaja vaatii hyviä päättäjiä, jotka näkevät kauas.

Jaana Laitinen-Pesola
puheenjohtaja
Tehy ry

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan