Kannanotot

Kylässä

Erilaisena koulussa

5.11.2009 Kylässä

Yleinen oletus on, että kaikki koululaiset mahtuvat samaan muottiin. Tästä muotista valetaan kilttejä tyttöjä ja keppostelevia poikia. Isoina tytöt menevät naisten ammatteihin ja pojat miesten ammatteihin. Tyttö menee naimisiin pojan kanssa, ja yhdessä he perustavat perheen, johon syntyy jokunen tyttö- tai poikavauva. Ei, väärin.

Asetu vähemmistön edustajan asemaan koulumaailmassa. Yritä elää tyttönä, joka yläkouluikäisenä kiinnostuukin tyttöjen kauneudesta enemmän kuin hieltä haisevista pojista. Yritä liikunnanopetuksessa päästä mukaan tyttöjen voimistelutunnille – ennemmin kuin joutua taklatuksi kiekkokaukalon laitaan ja sietämään homottelua. Yritä elää ja käydä koulua väärässä sukupuolessa.  Ja yritä olla tulematta kiusatuksi.

Kouluissa hetero- ja sukupuolinormatiivisuus ovat käsin kosketeltavia. Koulumaailman rakenteet; opetussuunnitelmat sekä opetuksen käytännöt ja asenteet ylläpitävät tiukkaa jakoa kahteen sukupuoleen, tyttöihin ja poikiin sekä sitä oletusta, että kaikki ovat heteroseksuaaleja.

Tosiasiassa kouluissa on lapsia ja nuoria, joiden biologinen, sosiaalinen tai psyykkinen sukupuoli voi ulottuvuudeltaan olla ristiriidassa perinteisen kaksinapaisen sukupuolikäsityksen kanssa. Jo syntyjään ihmisellä voi olla sekä tytön että pojan sukupuoliominaisuuksia. Joku puolestaan on syntynyt väärään biologiseen sukupuoleen. Tutkimusten mukaan noin kymmenellä prosentilla väestöstä on jotkin muut sukupuolikromosomit kuin XX tai XY.

Sukupuolen jana on moninainen, samoin on myös seksuaalisen suuntautumisen jana. Kaikki eivät ole heteroita. Arvioiden mukaan noin 5-15 prosentin osuus väestöstä on seksuaaliselta suuntautumiseltaan jotain muuta kuin hetero.

Nuori, joka kokee kuuluvansa seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä perusteella vähemmistöön, kokee varmasti koulun heteronormatiivisen ilmapiirin ja oppikirjojen mallimaailman ahdistavana.

Kaksinapainen sukupuolikäsitys ja heteronormatiivisuus ovat tiukasti yhteydessä koulukiusaamisilmiöön sekä lasten ja nuorten masennukseen. Koko kouluyhteisön hyvinvoinnille on tärkeää, että erilaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt tunnistetaan ja hyväksytään. Kyse on todellisuuden kohtaamisesta. Etenkin kiusaamiseen ja väkivallantekoihin on puututtava asian vaatimalla vakavuudella.

Titti Laine,
varapuheenjohtaja,
Seta ry.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista