Alla on YK:n vuonna 2008 päivittämä ennuste globaalista väestökehityksestä ja kehityksestä eräillä alueilla vuoteen 2050.
Väestön ikääntymistä ja syntyvyyden laskua on pidetty väestökehityksen uhkina tulevaisuuden Euroopassa. Alla olevassa kuviossa on esitetty väestön ikärakenne EU-27 -maissa ja Eurostatin laatima ennuste vuoteen 2060.
”Vuonna 1935 syntyneillä naisilla (EU-25) oli keskimäärin 2,37 lasta, vuonna 1945 syntyneillä 2,11 vuonna 1955 syntyneillä 1,94 ja vuonna 1965 syntyneillä 1,77 lasta.”
Ensisynnytysten siirtyminen naisten myöhempään ikävaiheeseen kuin aikaisempina vuosina voi merkitä sitä, että todelliset syntyvyysluvut tulevaisuudessa ovat korkeampia kuin mitä trendikehitys osoittaa.
”Vuonna 2004 odotettavissa oleva elinikä EU-27 -maissa oli 81,5 v. naisille ja 75,2 v. miehille. Edeltävien neljän vuosikymmenen kuluessa jokainen niistä oli tuonut 2,5 lisävuotta johtuen kuolleisuuden laskusta, joka puolestaan aiheutui siitä, että 1970-luvulla saavutettiin edistystä hengityselinten ja syöpäsairauksien vastaisessa kamppailussa ja myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa.”
”Vuotta 2002 edeltävinä 20 vuotena nettosiirtolaisuus EU-27 -maihin oli vuodesta toiseen noin puoli miljoonaa ihmistä. Vuoden 2002 jälkeen EU:hun suuntautuva nettosiirtolaisuus on karkeasti kolminkertaistunut ollen 1,6 – 2 miljoonaa ihmistä per vuosi.”
Historiallisesti korkea nettosiirtolaisuus ja eurooppalaisten odotettavissa olevan eliniän pidentyminen ja mahdollinen odotettua korkeampi syntyvyys huomioonottaen on mahdollista, että toisin kuin Eurostat ennusti vain muutama vuosi sitten, EU-27 -maiden väkiluku ei tulevaisuudessa vähene vaan se voi jopa kasvaa. Lisäksi eurooppalainen ikärakenne ei välttämättä olekaan niin ”harmaa” kuin perusennusteet näyttäisivät osoittavan. Näillä ilmiöillä tulee olemaan vaikutuksensa paitsi eurooppalaiseen väestötilanteeseen myös talouteen ja yhteiskunnalliseen koheesioon.
Useamman tutkimuksen mukaan ihmiset EU-maissa eivät vain elä pidempään kuin heidän edeltäjänsä. Lisävuodet ovat lisäksi useimpien kohdalla ”hyviä”; ihmiset säilyvät terveinä pitkään ja ovat aktiivisia työelämässä ja esimerkiksi kolmannella sektorilla, ainakin osa-aikaisesti. Tätä taustaa vasten voidaan pitää perusteltuna, että ihmisten eläkkeelle siirtyminen tulevaisuudessa tapahtuu myöhemmin, porrastetummin ja yksilöllisemmin kuin tällä hetkellä. Huomiota tulisikin kiinnittää muun muassa siihen, että syvenevän tietoyhteiskunnan, ubiikkiyhteiskunnan, osaamisten kehittämistä suunnataan myös ikääntyvälle väestölle. Tällä hetkellä tietoyhteiskuntaa kehitetään vähän vinoutuneesti ikään kuin se koskisi vain nuoria ikäluokkia.
Ubiikkiyhteiskunnan digitaalinen lukutaidottomuus voi muodostua esteeksi +50-vuotiaiden osallistumiselle työelämään, vaikka halua ja terveyttä riittäisikin. Pidemmällä aikavälillä tilanne voi parantua jo sen johdosta, että yleinen koulutustaso on korkeampi ja ”harmaiksi panttereiksi” muuntuvat ikäluokat, joille tietokoneet ja internet ym. ovat olleet tuttuja nuoresta pitäen. Mutta myös väliinputoajista – suurista ikäluokista ja heitä iäkkäämmistä – tulisi pitää huolta.
Joka tapauksessa voi pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa tuntuvasti suurempi osa 70 vuotta täyttäneistä, kuin mitä yleisesti ajatellaan, työskentelee kokopäivätoimisesti, perustaa yrityksiä jne. Terveet ja aktiiviset ihmiset eivät halua elää passiivisen eläkeläisen elämää.
Pitkällä aikavälillä, 2030- ja 2040 -luvuilla, ikääntyvien ihmisten lukumäärän kasvu kuitenkin lisää paineita julkisen sektorin kysynnälle eläkkeiden, terveyskulujen ja pitkäaikaisen hoitotarpeen kasvun muodossa.
Mahdollinen villi kortti: Geeniterapia ja muut bioteknologian sovellukset voivat pidentää ihmisen elinikää huomattavasti enemmän kuin yleensä arvioidaan trendikehitykseksi. Bioteknologialla on eliniän lisäksi mahdollisesti muitakin väestövaikutuksia (esimerkiksi muistin geneettinen parantelu).
”Kotitalouksien keskikoko EU-25 -maissa supistui vuoden 1960 3,3 henkilöstä 2,4 henkilöön vuonna 2003.”
Avioerojen lisääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrän kasvu sekä voimistuvan ubiikin tietoyhteiskunnan eräs piirre – yksilöllisyyden korostuminen – ovat johtamassa siihen, että kotitalouksien keskikoko pienenee Euroopassa ja niiden lukumäärä vastaavasti kasvaa.
Naisten osanotto työelämään on ollut kasvussa EU-27 -maissa. Ehkä ylläenkin on havaittu, että niissä maissa, joissa on hyvä päivähoitojärjestelmä ja korkea koulutustaso, myös syntyvyysasteet ovat korkeampia. Tällaista kehitystä tukemalla lisätään samanaikaisesti työllisyyttä ja syntyvyyttä. Pitkällä aikavälillä vaikutukset talouteen ja yhteiskunnalliseen koheesioon voivat olla huomattavat.
Odotettavissa olevaan eurooppalaiseen väestökehitykseen liittyen voisi esittää ainakin seuraavat policy-hahmotukset:
-Uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmiä siten, että ne toimivat tehokkaammin ja kannustavat vanhempia työntekijöitä pysymään työmarkkinoilla pidempään, voidaan hillitä hoiva- yms. kustannusten kasvua tulevaisuudessa.
-Hallitukset voivat valmistautua ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin hillitsemällä julkisen velan kasvua ja siten verotuspaineita korko- ym. kulujen kattamiseksi.
-Nykyisessä yhteiskunnallisessa ja demografisessa kehitysvaiheessa perheiden tukeminen eri tavoin on yksi avainpolitiikoista.
-EU-maiden tulisi omaksua politiikkoja, jotka parantavat erityisesti naisten mahdollisuuksia hankkia hyvä koulutus ja ottaa osaa työelämään. Tässä suhteessa erot maiden välillä ovat hyvin suuret.
-Taloudellisen menestymisen avaintekijöitä tulevaisuudessa ovat investoinnit inhimilliseen pääomaan, tutkimukseen ja kehitykseen sekä kolmannen asteen koulutukseen.
-Ubiikin tietoyhteiskunnan kehittyminen synnyttää uusia osaamisvaatimuksia, joiden haltuunottoon tulisi kiinnittää huomiota erityisesti vanhenevan väestön osalta.
Tämän kirjoituksen alussa esitettyä YK:n väestöennustetta ja Eurostatin ikärakennekuviota katsoessaan eurooppalainen voi hämmentyä. Lähitulevaisuuden ensisijaisia vahvuuksiamme globaalissa yhteisössä eivät ole volyymi tai nuorekkuus. Niitä voivat olla eurooppalaiset arvot ja yhteiskuntiamme luonnehtivat piirteet: demokratia ja ihmisoikeudet, pyrkimys ekologiseen kestävyyteen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä luovuus, tiede, huipputeknologia ja taloudellinen kilpailukyky tärkeillä tulevaisuuden aloilla.
KTT Mika Mannermaa
(Tämä kirjoitus perustuu tekijän keväällä 2009 EU:n komission alaiselle Institute for Prospective Technological Studies -tutkimuskeskukselle tekemään analyysiin yli 20 tulevaisuusraportin sisältämistä arvioista maailman ja Euroopan väestötulevaisuudesta vuoteen 2025.)
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan