Ensimmäinen rohkaiseva huomio on, että aloitteita on ollut lukuisia. Lähtökohtana kaikille aloitteille on ollut ihmisoikeuksien ja perusoikeuksin edistäminen Suomessa, Euroopassa ja maailmassa.
Yhtäältä on ollut tärkeää edistää yhteisten käytäntöjen ja normien kehittämistä. Globaalissa maailmassa toimintamme usein ulottuu ja vaikuttaa myös oman asuin piirimme ulkopuolella. Tähän puuttui esimerkiksi lokakuussa parlamentissa hyväksytty mietintö yritysten velvollisuudesta kunnioittaa ihmisoikeuksia kaikessa globaalissa toiminnassaan. Yritysten on varmistettava, etteivät aiheuta ihmisoikeusloukkauksia eivätkä vaikuta haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, ml. lasten asemaan haitallisesti.
Vuoden aikana parlamentti on myös kiinnittänyt huomiota lasten oikeuksiin ja eritystarpeisiin mm. turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä, ihmiskaupan uhrien suojelussa ja rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Toisaalta on yhtä tärkeää lisätä oikeuksien ymmärtämistä ja arvostamista.
Koulutuksella on keskeinen rooli tässä. Varsinkin tämän hetkisessä ilmapiirissä, Euroopan rooli yleissivistyksen vahvistamisessa on tärkeä. Eettistä lukutaitoa tulisi vahvistaa peruskoulusta lähtien. Tämä vahvistaisi lapsen tietoisuutta omista ja yhteiskuntamme arvoista. Vahva ymmärrys omasta historiasta ja taustasta antaa tilaa ja ymmärrystä hyväksyä myös toisenlaisia arvoja. Erilaisuutta olisi helpompi kohdata, eikä sitä enää koettaisi niin uhkaavana. Lapsen oikeuksien julistuksen viimeisen periaatteen mukaan meillä on velvollisuus suojella lapsia ääriajattelulta.
Euroopan sisällä on edelleen syytä vahvistaa perusoikeuksia. Parlamentin hyväksymä mietintö demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan järjestelmän perustamisesta vastasi omalta osaltaan tähän tarpeeseen. Tällä hetkellä unionilla ei ole juridisia työkaluja puuttua perusoikeuksien mielivaltaiseen loukkaamiseen jäsenmaissa. Tarkoitus on varmistaa perusoikeuksien, mukaan lukien syrjimättömyys, toteutuminen Euroopassa. Tämä osaltaan edistää lapsen oikeutta saada erityshuolenpitoa.
Työtä riittää eteenpäin mennessäkin. Perusoikeuksien jakamattomuutta tulee edelleen vahvistaa hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. Se on parhaillaan juuttunut neuvostoon yhdessä äitiyslomalainsäädäntöuudistuksen kanssa. Mm. näiden edistämiseksi jatkan työtä tänä ja tulevanakin vuonna lapsen oikeuksien vahvistamiseksi.
Suomessa kampanjoidaan parhaillaan sen puolesta, että lapsen oikeuksien päivästä tulisi vakiintunut liputuspäivä. Liputetaan yhdessä lapsen oikeuksien puolesta 20.11. Lapselle voi liputtaa myös somessa #LiputaLapselle
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan