Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa keskusteltiin tänään lainsäädännöstä, jolla parannettaisiin erityisesti laajalti käytettyjen viitekorkojen hallinnointia ja niiden laskuperusteiden avoimuutta. Erityisen ajankohtaiseksi aiheen teki komission eilen julkaisemat ennätyskorkeat sakot, jotka osoitettiin EURIBOR- ja LIBOR -korkojen manipulointiin osallistuneille pankeille. Yhteensä pankit joutuvat maksamaan sakkoja reilun 1,71 miljardin euron edestä.

Korkomanipulaatioskandaalin juuret ulottuvat varhaisimmillaan vuoteen 2005. Sakkoja maksavien pankkien joukkoon lukeutuu useita suuria ja tunnettuja eurooppalaisia pankkeja, kuten Deutsche Bank sekä moneen muuhun skandaaliin liitetty Barclays. Jutun tutkinta jatkuu tämän jälkeenkin: nyt asetetut sakot perustuvat kyseisten pankkien kanssa saavutettuun sovintoratkaisuun. Tutkinnan alla on kuitenkin vielä usean muun finanssitoimijan rooli skandaalissa ja mahdollisesti yksityisten sijoittajien pankeille osoittamat vaateet. Pankkien on todettu syyllistyneen siihen, että ne pyrkivät manipuloimalla korkotasoja hyötymään näihin sidotuista johdannaisista. Kysymys on esimerkiksi ihan tavallisten asunnonomistajien kannalta merkittävä: valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu euriboriin.

Kun korkoja koskevat manipulaatioepäilyt nousivat julkisuuteen, oli markkinoiden manipulaatiota koskeva asetus parlamentin käsittelyssä. Lainsäädännön uudistamisella pyritään tukkimaan nyt voimassa olevan lainsäädännön porsaanreikiä ja tiukentamaan sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista aiheutuvia seuraamuksia. Vastasin oman ryhmäni pääneuvottelijana lainsäädännöstä. Parlamentti varmisti tuolloin myös sen, että euriborin ja liborin kaltaisten viitekorkojen manipulointi on rangaistavaa myös markkinoiden manipulointia koskevan lainsäädännön nojalla, Euroopan-laajuisesti. Tämänhetkinen EU-lainsäädäntö ei koske viitekorkoja laisinkaan, vaan nyt asetetut sakot on annettu kartelleita koskevan lainsäädännön nojalla.

Jo tuota lainsäädäntöä uudistettaessa oli selvää, että äärimmäisen tärkeiden viitearvojen sääntelyä ja valvontaa tulee parantaa entisestään. Tänään keskusteluissa ollut lainsäädäntö pyrkii luomaan yhteistä säännöstöä sille, miten viitearvoja tulisi hallinnoida ja luomaan avoimuutta niiden laskemiseen ja määrittelyyn.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan