Kysyin Euroopan komissiolta, antaako se Pohjois-Afrikan autoritäärisille hallinnoille yleistä budjettitukea, joka valuu valtaapitävien taskuun ja jota osaltaan käytetään kansan ja demokratian sortamiseen. Komissio vastasi suurimman osan tuesta olevan korvamerkittyä, sektorikohtaista tukea. Myös avun perille menoa valvotaan.
KYSYMYS
Kirjallisesti vastattava kysymys E-003233/2011
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Sirpa Pietikäinen (PPE)
Aihe: Demokratia ja ihmisoikeudet Pohjois-Afrikassa
Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä janotaan parhaillaan ennennäkemättömällä tavalla vapautta, demokratiaa, kohtuullista elintasoa ja ihmisoikeuksien noudattamista kaikilla yhteiskunnan aloilla ja rajojen yli, ja vaatimukset leviävät maasta toiseen.
Economist-lehden vuoden 2010 demokratiaindeksissä suurin osa kyseistä maista (Egypti, Libya, Tunisia, Jemen ja Syyria) luokitellaan autoritaarisiksi hallinnoiksi ja maailman vähiten demokraattisten maiden joukkoon. Samat valtiot sijoittuvat viimeisille sijoille Transparency International ‑järjestön vuotuisessa korruptioindeksissä. Tästä huolimatta autoritaariset hallinnot ovat saaneet taloudellista tukea länsimailta ja Euroopan komissiolta suorasta budjettituesta eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen kautta.
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen poliittisten tapahtumien perusteella komissiolta kysytään seuraavaa:
1. Katsooko komissio, että suora budjettituki on käytännöllinen väline, jolla saavutetaan kehitystä koskevat tavoitteet maissa, jotka on mainittujen puolueettomien kansainvälisten luokittelujen mukaan määritelty autoritaarisiksi?
2. Voiko komissio kertoa, miten vuodesta 2002 (tai vaihtoehtoisesti vuodesta 2007) lähtien budjettituesta myönnettyjen EU:n varojen avulla on torjuttu lahjontaa, edistetty ihmisoikeuksia, etenkin naisten oikeuksia, ja parannettu elintasoa Egyptissä, Tunisiassa, Syyriassa, Marokossa ja Algeriassa?
3. Mitä arviointimekanismeja komissiolla on käytössä, jotta voidaan arvioida suoran budjettituen tehokkuutta Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaissa?
4. Aikooko komissio harkita vaihtoehtoisia keinoja ohjata EU:n veronmaksajien varoja kehitystä koskeviin tavoitteisiin maissa, jotka riutuvat autoritaaristen hallintojen alaisuudessa, eli keinoja, joilla varmistetaan, että varoja ei voida käyttää autoritaaristen hallintojen tukemiseen?
5. Aikooko komissio tarkistaa sen suoran budjettituen ohjelmien tavoitteet kyseisissä naapuruuspolitiikan kohdemaissa varmistaakseen, että parlamentaarista demokratiaa, ihmisoikeuksien noudattamista, kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia tuetaan?
6. Aikooko komissio sallia, että Egyptissä, Tunisiassa ja muissa naapuruuspolitiikan kohdemaissa toimivat kansalaisyhteiskunnan ja naisjärjestöt saavat EU:n tukea?
————————————————————-
VASTAUS
FI
E-003233/2011
Štefan Fülen
komission puolesta antama vastaus
(27.5.2011)
1. Selvästi suurin osa tuesta alueille, joihin sovelletaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä, myönnetään sektoribudjettitukeen perustuvien ohjelmien kautta eikä yleisenä budjettitukena. Ohjelmilla on tuettu tehokkaasti esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen sekä vesi- ja jätehuollon uudistuksia. Näillä ohjelmilla EU on tavallisesti pystynyt vahvistamaan toimintalinjoja koskevaa vuoropuhelua, ja ne ovat tehokkaasti yhdistettävissä toimintavalmiuksien kehittämiseen erityisesti julkistalouden hoidossa. Ohjelmat antavat myös sysäyksen uudistuksille ja johtavat parempaan omavastuullisuuteen, yhteensovittamiseen ja yhdenmukaistamiseen. Tämä tunnustettiin MEDA II -ohjelman riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa.
2. EU ei anna budjettitukea Syyrialle, koska se katsoo, etteivät ehdot ole täyttyneet sen osalta. Vuonna 2010 komissio hyväksyi – tarkasteltuaan tilannetta perusteellisesti tärkeimpien kansainvälisten kumppanien kanssa – ensimmäisen sektoribudjettitukeen perustuvan vesi- ja jätehuollon ohjelman Algeriassa. Ohjelmaan sisältyy olennaisena tekijänä julkistalouden hoidon parantaminen. Vuodesta 2007 lähtien Egyptiin, Marokkoon ja Tunisiaan on sidottu vuosittain yhteensä noin 340 miljoonaa euroa budjettitukea esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, lukutaidon, liikenteen, kilpailukyvyn, taloudellisen yhdentymisen ja maatalouden edistämiseksi. Kaikki nämä ohjelmat edellyttävät parannuksia julkistalouden hallintajärjestelmiin, mikä torjuu korruptiota ja lisää avoimuutta. Palvelun laadun ja tarjonnan parantaminen esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen sekä vesi- ja jätehuollon aloilla on myös parantanut elintasoa.
3. Komissio on osallistunut täysimittaisesti taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) työryhmään, jossa budjettituelle kehitetään erityinen arviointimalli. Sitä testataan parhaillaan useissa maissa ja tarkistetaan jatkossakin saatujen kokemusten perusteella. Budjettitukiohjelmia valvotaan lisäksi komission tuloksiin keskittyvällä seurantajärjestelmällä, säännöllisin tarkistuksin ja EU:n lähetystöjen käymässä poliittisessa vuoropuhelussa.
4. EU etsii aina tehokkainta keinoa uudistusten tukemiseen. Budjettitukeen sovelletaan tiettyjä kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat julkistalouden hoitoa, makrotaloudellista vakautta ja alakohtaisia uudistuksia. Tilintarkastustuomioistuin on antanut suoraa budjettitukea koskevan kertomuksen, ja on järjestetty vihreään kirjaan – jota seuraa tiedonanto myöhemmin vuonna 2011 – perustuva julkinen kuuleminen. Tämän seurauksena komissio on muun muassa päivittämässä tukikelpoisuuskriteerien analyyttistä perustaa koskevia suuntaviivoja sekä parantamassa riskinhallintaa erityisesti korruptioon liittyvien haasteiden osalta. Kaikki nämä keinot osaltaan vahvistavat EU:n varojen tehokasta käyttöä. Komission käyttämiä keinoja avun toimittamiseen alueille, joihin sovelletaan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä, ovat budjettituen lisäksi teknisen avun hankkeet, ystävyyskaupunkitoiminta ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen.
5. Demokratiaa, ihmisoikeuksia, kansalaisyhteiskuntaa ja sukupuolinäkökohtia koskevia toimia rahoitetaan tavallisesti suoraan muunlaisella kahdenvälisellä tuella, kuten teknisellä avulla tai demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä. Marokossa valmistellaan sektoribudjettitukeen perustuvaa toimea, jossa keskitytään sukupuolikysymyksiin. Tämä suuntaus saattaa vahvistua tulevaisuudessa. EU tukee demokraattista hallintoa, johon korruption torjuminenkin sisältyy, kumppanuuteen perustuvalla lähestymistavalla. Siihen kuuluvat eri rahoitusvälineiden käyttäminen ja vuoropuhelun käyminen kumppanimaiden hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien kanssa. Komissio tunnustaa, että poliittinen tahto maan sisällä on tärkeää, mutta katsoo, että avunantajilla on merkittävä rooli kannustimiin perustuvien lähestymistapojen kehittäjinä ja politiikkaa ja toimintapolitiikka koskevan asianmukaisen vuoropuhelun ylläpitäjinä. Kyseisessä vuoropuhelussa käsitellään demokraattisen hallinnon kaikkia ulottuvuuksia, mukaan lukien korruptiokysymykset.
6. Kansalaisyhteiskunnan toimijat, kuten naisjärjestöt, voivat saada EU:n rahoitustukea eri kanavia pitkin. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä rahoitetaan paikallisia ihmisoikeusjärjestöjä. Tästä välineestä tuetaan monia valtiosta riippumattomia järjestöjä Marokossa, Algeriassa ja Egyptissä. Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen komissio käynnisti paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen tukemiseksi kaksi uutta 2 miljoonan euron arvoista ehdotuspyyntöä, joista yksi koskee Egyptiä ja toinen Tunisiaa. Egyptissä käynnistettiin lisäksi valtiosta riippumattomia toimijoita ja paikallisia toimijoita koskevan ohjelman perusteella 1,55 miljoonan euron arvoinen ehdotuspyyntö paikallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi. Egyptissä ja Tunisiassa EU käyttää myös vakautusvälinettä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tukemiseen.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan