Sirpa Pietikäinen vastaa parlamentilla työkoneiden moottoreiden päästöjä koskevasta direktiivistä. Direktiiviehdotuksella komissio esittää laajennettavaksi niin kutsuttua joustomekanismia, minkä puitteissa laitevalmistajan on mahdollista tuoda markkinoille tietty prosenttiosuus vain aiempaan, alhaisempaan päästörajaan yltäviä laitteita. Kyseisten laitteiden päästöillä on huomattava vaikutus eurooppalaisten kaupunkien ja kylien ilmanlaatuun, kuten myös ehdotetulla lainsäädännön vesityksellä.
Samanaikaisesti komissio on useaan otteeseen painottanut unionin ilmanlaatukriteerien tärkeyttä. Eri EU-politiikkojen lohkojen tulee olla linjassa toistensa kanssa, sen on toistanut useissa lausunnoissaan myös komissio: kuinka se sitten perustelee tällaisen ilmeisen epäjohdonmukaisuuden poliittisissa toimenpiteissään?
Kirjallisesti vastattava kysymys P-000905/2011
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Sirpa Pietikäinen (PPE)
Aihe: EU:n ilman laadun parantaminen: merkitys, joka on päästöjen vähentämisellä niiden lähteellä
Komission jäsen Potočnik korosti 18. tammikuuta 2011 komission kollegion jäsenten välisen keskustelun jälkeen lausunnossaan sitä, kuinka tärkeää EU:n on jatkaa toimiaan ilman laadun parantamiseksi.
Lausunnon mukaan komissio ”toteaa, että ilman laadun parantaminen on pakottava tarve… ja että meidän on välittömästi keskityttävä ilman laadun parantamiseen”. Ilman epäpuhtauksien kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamisen lisäksi komissio korosti sitä, kuinka tärkeää on vähentää päästöjä niiden lähteellä, myös ajoneuvoissa ja koneissa.
Samaan aikaan parlamentti tarkastelee kahta komission ehdotusta, joilla pyritään höllentämään ilman laatuun liittyviä päästöjä koskevia standardeja. Ensimmäisellä pyritään laajentamaan niin kutsuttua joustojärjestelmää liikkuviin työkoneisiin (NRMM) , ja toisella traktoreihin .
Liikkuvat työkoneet eivät ole vähäpätöinen päästöjen lähde EU:ssa: ne tuottavat arviolta seitsemän prosenttia EU-27:n hiukkaspäästöistä ja 16 prosenttia kaikista NOx-päästöistä. Vaikka joustojärjestelmän laajentamisen kokonaisvaikutus ei välttämättä ole suuri, kun sitä tarkastellaan EU:n kokonaismäärien kannalta, kumulatiiviset vaikutukset ja vaikutukset paikallisiin päästöihin voivat olla merkittäviä. Itse asiassa eräät paikallisviranomaiset ja jotkut jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa kyvystään täyttää ilman epäpuhtauksien kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin vaatimuksia, jos yksityiselle sektorille myönnetään lisää joustoa.
Kuinka komissio perustelee tällaisen ilmeisen epäjohdonmukaisuuden poliittisissa toimenpiteissään?
————————————————————————
P 0905/11FI
Janez Potočnikin
komission puolesta antama vastaus
(01.03.2011)
Puhdas ilma on merkittävä ympäristö- ja kansanterveyskysymys. Komissio on viime vuosikymmenten aikana ehdottanut monia toimenpiteitä, joilla vähennetään ilman pilaantumista Euroopassa. Se uudisti 18. tammikuuta 2001 käydyssä periaatekeskustelussa sitoumuksensa jatkaa ja tehostaa toimintaansa ilmanlaadun parantamiseksi EU:n tasolla. Komissio sopi toteuttavansa viimeistään vuonna 2013 ilmanlaatua koskevan EU:n politiikan kattavan uudelleentarkastelun, joka pitää sisällään päästörajadirektiivin tarkistamisen. Paremman ilmanlaadun saavuttaminen edellyttää toimia ja investointeja kaikilla aloilla, kuten energia-, liikenne- ja maatalousaloilla sekä teollisuudessa yleensä. Ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelu tulee pohjautumaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 strategian tavoitteille, joita se myös lujittaa. Lisäksi uudelleentarkastelusta tehdään vaikutustenarviointi sidosryhmien kattavan kuulemisen jälkeen.
Syksystä 2008 lähtien suurinta osaa unionissa tapahtuvasta liikkuvien työkoneiden sekä maatalous- ja metsätraktorintuotannosta on ennakoimattomalla ja ankaralla tavalla koetellut maailmanlaajuinen finanssi- ja talouskriisi, joka on johtanut myynnin ja käytettävissä olevan pääoman jyrkkään laskuun. Elpyminen on ollut heikkoa erityisesti rakennuskoneiden ja traktoreiden alalla. Tämä tilanne osuu ajankohtaan, jona yritysten on löydettävä rahoitus koneiden ja tuotantolinjojen tekniselle mukauttamiselle, joka on tarpeen tiukempien päästörajojen täyttämiseksi vaiheessa III B. Tarvittavaa tutkimusta ja kehittämistä ei näin ollen ole vielä kaikilta osin suoritettu huomattavassa osassa teollisuutta.
Komissio on kriisin vaikutusten lieventämiseksi ehdottanut, että siirtymistä uusiin vaiheen III B päästövaatimuksiin helpotettaisiin tarkistamalla ns. joustojärjestelmää liikkuvien työkoneiden ja maataloustraktoreiden osalta. Joustojärjestelmän ansiosta laitevalmistaja voi saattaa markkinoille rajatun määrän sellaisia tuotteita, joihin asennetut dieselmoottorit ovat vielä edellisessä vaiheessa pakokaasupäästöjen raja-arvoille asetettujen vaatimusten mukaisia. On syytä huomauttaa, että tarkistettu joustojärjestelmä on ajallisesti tiukasti rajattu, ja komission ehdotuksen mukaan sen voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa.
Mikä tärkeämpää, komissio laatii työohjelmansa mukaisesti parhaillaan toista liikkuvien työkoneiden alaan kuuluvaa ehdotusta. Siinä esitetään lisätoimenpiteitä ilman pilaantumisen vähentämiseksi, ja täten se tukee edellä mainitussa kollegion keskustelussa esitettyä komission sitoumusta.
Komission näkemyksen mukaan ehdotus, joka lieventäisi edellä mainittuihin aloihin erityisen ankarasti kohdistuneen kriisin vaikutuksia määräaikaisella joustolla, ja komission ilmoitus lujittaa ilmanlaadun parantamiseen koko EU:ssa tähtäävää yleistavoitetta, eivät ole ristiriidassa keskenään.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan