Kannanotot

Ajankohtaista

Kiertotaloudesta kasvua ja valmiutta tulevaisuuteen

10.2.2021 AjankohtaistaBlogiEkologinen Eurooppa KannanototVauras Eurooppa Kannanotot

Kulutamme globaalisti 1,5 planeetan verran luonnonvaroja. Jos kaikki kuluttaisivat kuten keskivertoeurooppalainen, tarvitsisimme kolme planeettaa. Kansainvälisen luonnonvarapaneelin mukaan puolet kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 90 prosenttia biodiversiteetin menetyksestä ja veden kulutuksen paineesta tulee luonnonvarojen käyttöönotosta ja jalostuksesta.

Meidän on siirryttävä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen. Kyse ei ole vain ympäristönäkökulmasta, vaan taustalla on myös kylmä taloudellinen järki. Luonnonvaroja on rajallisesti ja kestävyyshaaste on valtava. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy, ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten. 

Lisäksi Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista. Esimerkiksi Kiina toimittaa 98 prosenttia EU:n harvinaisista maametalleista.

Kiertotaloudella on myös potentiaalia kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia ja luoda yli 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, parantaen samalla työpaikkojen laatua. EU:n elvytysrahat tulisikin kohdentaa tukemaan kiertotalouden edistämistä.

Koska jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään tuotetta suunniteltaessa, on suunnitteluvaiheeseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Meidän on suunniteltava tuotteet ja pakkaukset niin, ettei niistä synny jätettä vaan edelleen kiertävää materiaalia. Toisin sanoen meidän on suunniteltava jäte pois eli “design out waste”. 

Kiertotaloudessa materiaali kiertää, eikä jätettä synny. Tuotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia, päivitettäviä ja lopulta kierrätettäviä. Uusiutumattomat materiaalit tulisi pitää mahdollisimman pitkään siinä käytössä, mihin ne on otettu, tai ne tulee saattaa arvokkaampaan tai kestävämpään käyttöön. Kiertoon menevät kallisarvoiset raaka-aineet tulee säilyttää korkeatasoisena kierrosta toiseen, kuten tällä hetkellä panttipullojen kierrätyksessä tehdään. Uusia raaka-aineita tulee käyttää vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja. Lisäksi tarvitsemme muutosta korvien välissä.

Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma

Parlamentti hyväksyi tällä viikolla selkeällä enemmistöllä EU:n kiertotaloutta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvän oma-aloitemietinnön, jota olen ollut mukana neuvottelemassa poliittisen ryhmäni EPP:n pääneuvottelijana. Mietintö on parlamentin kannanotto komission keväällä 2020 julkaisemaan uuteen kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.

Mietinnössä vaaditaan komissiota asettamaan tiedeperusteiset sitovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet primääriraaka-aineiden käytön ja ympäristövaikutusten vähentämiselle, jotta EU:n talous saataisiin planeetan kantokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi vaadimme tavoitteita vuodelle 2030 materiaali- ja kulutusjalanjälkien osalta. Näitä tavoitteita tukemaan tarvitaan selkeät, yhtenäiset mittarit, jotka perustuvat elinkaarianalyysiin ja luonnonpääoman tilinpitokäytäntöön (natural capital accounting).

Mietinnössä huomioidaan myös digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet, kuten jatkuvasti kasvavat ympäristövaikutukset, niin päästöjen kuin raaka-aineiden käytön osalta. Haluamme tukea uusia kestäviä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, kuten vuokraus- ja lainaustoimintaa sekä muuta palvelutaloutta. Uudet liiketoimintamallit kokevat vielä paljon hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Pyydämmekin komissiota selvittämään näitä esteitä erityisesti vastuun ja omistajuuden osalta sekä kehittämään jakamis- ja palvelutaloudelle eurooppalaisen strategian, joka ottaisi huomioon myös sosiaaliset vaikutukset.

Tuotepolitiikan tulee perustua siihen, että kestävistä, turvallisista ja myrkyttömistä materiaaleista tulee normi, ja näin ollen ne ovat kaikkien saatavilla. Tuemme komission aikeita laajentaa ekosuunnitteludirektiivi kattamaan muita kuin energiaa käyttäviä tuotteita. Direktiivi tulisi säätää asettamaan standardit tuotteiden tehokkuudelle, kestävyydelle, uudelleenkäytettävyydelle, korjattavuudelle, myrkyttömyydelle, päivitettävyydelle, kierrätettävyydelle sekä resurssi- ja energiatehokkuudelle. 

Kannatamme myös digitaalista tuotepassia, josta kuluttajat, yritykset ja viranomaiset saisivat tietoa tuotteiden materiaaleista ja kemikaaleista, niiden ympäristö- ja muista vaikutuksista sekä kestävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä.

Lisäksi mietinnössä otetaan kantaa viherpesuun ja ympäristöväittämiin, avoimeen ja helposti saatavilla olevaan tietoon tuotteiden korjaamisesta, keinotekoiseen vanhentamiseen puuttumiseen sekä myymättömien kestotavaroiden tuhoamisen kieltoon.

Mietinnössä keskitytään tärkeimpiin arvoketjuihin, joita ovat elektroniikka, akut ja ajoneuvot, pakkaukset, muovit, tekstiilit, rakentaminen ja rakennukset sekä ruoka, vesi ja ravinteet.

Jätehierarkian mukaan jätettä tulee ensisijaisesti välttää. Pyydämmekin komissiota asettamaan sitovat tavoitteet jätteiden vähentämiselle yleisesti, sekä eri jätevirroille ja tuoteryhmille. Jätteiden ja primääriraaka-aineiden käytön vähentämisen lisäksi on uusioraaka-aineiden markkinoita tuettava. Kaatopaikkojen käytöstä on päästävä vähitellen eroon ja jätteiden polttaminen on minimoitava.

Tuotesuunnittelua ja jätteiden kierrätystä koskevien sääntöjen muutoksen lisäksi keskeisiä ovat myös selkeät mittarit kehityksen seuraamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus sekä resurssitehokkaiden ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa.

Suomen mahdollisuudet

Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda kiertotalouden mukaista uutta kasvua, ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. 

Esimerkiksi tekstiiliteollisuuden päästöt ja ympäristövaikutukset ovat valtavat ja nykymenolla ne vain kasvavat entisestään. Arvioiden mukaan tekstiiliteollisuuden päästöt ovat nyt jo 10 prosenttia globaaleista päästöistä, mikä on enemmän kuin kansainvälinen lentoliikenne ja merenkulku yhteensä. Komissio onkin luvannut julkaista tämän vuoden aikana EU:n tekstiilistrategian.

Jo nyt meillä Suomessa on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista juuri tekstiiliteollisuuden saralla. Tämä vaatii kuitenkin tietoisen poliittisen panostuksen erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen puolella.

Tekstiilien lisäksi Suomella on huippuosaamista myös kestävässä rakentamisessa. Komissio esittää loppuvuodesta uuden rakennettua ympäristöä koskevan strategian.

Lue lisää:

Parlamentin hyväksymä mietintö (tulossa)

Ympäristövaliokunnan hyväksymä mietintö: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2021-0008_EN.html 

Komission tiedonanto, Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0098&from=EN

Parlamentin mietintö vuodelta 2015 Resurssitehokkuus: siirtyminen kohti kiertotaloutta: https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-8-2015-0266_FI.html

Sitra, kiertotalous: https://www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/

Ellen MacArthur foundation, Circular economy:  https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/concept

Komissio: https://ec.europa.eu/environment/circular-economy/

 

Kuva: SOER 2020, https://www.eea.europa.eu/soer/2020/soer-2020-visuals#c4=&b_start=0

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista