Kannanotot

Ajankohtaista

Kesäkuun uutiskirje – aiheina TTIP, ilmastonmuutos, tasa-arvo ja tekijänoikeudet

12.6.2015 Ajankohtaista

• Vapaakauppamietintö palautettiin valiokuntaan

• EU:n edelläkävijyydestä ilmastotoimissa uhkaa tulla illuusio

• Parlamentin mietintö EU:n tasa-arvostrategiasta vaatii naisten oikeuksien ponnekkaampaa edistämistä sekä erilaisten ihmisryhmien välisen tasa-arvon varmistamista

• Tekijänoikeuksille parempi suoja niin EU:n sisällä kuin ulkonakin

Vapaakauppamietintö palautettiin valiokuntaan  

Poliittisten ryhmien kesken ei tänään päättyneessä parlamentin täysistunnossa saatu yhteisymmärrystä Yhdysvaltain ja EU:n välistä vapaakauppasopimusta koskevasta mietinnöstä.

Kipukohtia oli vielä niin paljon, että vapaakauppasopimusta eli TTIP-sopimusta koskeva parlamentin mietintö palautettiin takaisin kansainvälisen kaupan valiokuntaan. Koko parlamentti pääsee äänestämään mietinnöstä todennäköisesti heinäkuussa.

Oman kantani muodostumisen kannalta tärkeä kysymys on se, millaisen muodon investointisuojasopimus saa. Sellainen välimiesmenettelyyn perustuva väljästi muotoiltu investointisuojalauseke, joka mahdollistaisi kanteiden nostamisen valtioita vastaan kevyin perustein, on ongelmallinen.

Vaikka yritykset eivät edes voittaisi kanteita, laaja investointisuoja voisi vaikuttaa lainsäädäntöön pelotevaikutuksen kautta. Olisi ongelmallista, jos poliitikot arkailisivat tiukentaa tiettyjä lakeja, sen pelossa, että yritykset saattaisivat yltyä nostamaan kanteita lakimuutosten takia.

Siksi investointisuojalauseke on muotoiltava sellaiseksi, että kanteita voisi nostaa vain silloin, jos lainsäädäntömuutoksilla ei selvästi ole muuta tarkoitusperää kuin jonkin tietyn yrityksen kilpailuaseman heikentäminen.

Tämä on nähdäkseni kohta, joka on yksi suurimmista kompastuskivistä tällä hetkellä.

Toinen ongelmakohta on kysymys siitä, missä investointisuojan loukkaamiseen liittyvät mahdolliset tulevat riidat ratkaistaisiin.

Toimiva malli investointisuojan riitojen ratkaisulle olisi se, että riidat ratkottaisiin varta vasten perustettavassa tuomioistuimessa, jossa kanteita nostaisivat yritysten kotivaltiot.

Solmittavassa vapaakauppasopimuksessa on selväsanaisesti todettava, että tällainen pysyvä tuomioistuin perustetaan mahdollisimman pian, ja se korvaa välimiesmenettelyn. Muuten voi käydä niin, että tällaisen tuomioistuimen perustaminen jää vain korulauseeksi sopimukseen, eikä sitä käytännössä toteuteta koskaan.

Välimiesmenettely ei ole toimiva edes väliaikaisena ratkaisuna, ellei sen pahimpia valuvikoja korjata. Tärkeä parannus joihinkin esillä olleisiin välimiesmenettelymalleihin olisi esimerkiksi oikeus valittaa päätöksistä.

kuva

EU:n edelläkävijyydestä ilmastotoimissa uhkaa tulla illuusio

G7-maiden johtajat kokoontuivat alkuviikolla Saksassa ja keskustelivat muiden asioiden ohella tulevasta Pariisin ilmastokokouksesta. Erityisesti Angela Merkelin rooli oli vahva, kun G7-maiden johtajat virallistivat tavoitteen siitä, että ilmaston keskilämpötila saa nousta korkeintaan kaksi astetta vuoteen 2100 mennessä.

Kahden asteen raja on pitkään tiedossa ollut ilmastotieteilijöiden näkemys siitä, miten suuren lämpötilan nousun planeettamme kestää ilman vakavia ja peruuttamattomia elinympäristön muutoksia. On tärkeää, että myös maailman suurimpien talouksien johtajat ottavat tämän tavoitteen tosissaan.

Siinä missä aikaisemmat ilmastokokoukset ovat jääneet liian kauas tarvittavista päätöksistä ja tämän seurauksena päästöjen vähennystaakka on vain kasvanut, tarvitaan Pariisissa nyt kipeästi riittäviä ratkaisuja. Tällä hetkellä vain 10 sopimusosapuolta on ilmoittanut tavoitteensa – toki niiden joukossa kolme suurta saastuttajaa EU, Yhdysvallat ja Kiina. Näiden ilmoitusten perusteella ei kuitenkaan kyetä jäämään kahden asteen alapuolelle Tämän hetken sitoumuksilla voidaan vaikuttaa kolmannekseen maailman hiilidioksidipäästöistä, mutta jo esimerkiksi kaikkien G20-maiden sitoumuksilla katettaisiin 80 prosenttia globaaleista päästöistä.

EU:ta pidetään edelläkävijänä ilmastotoimissa etenkin sen pitkälle viedyn päästökauppajärjestelmän vuoksi. Suuripäästöinen teollisuus näkee siinä myös syyn hidastaa ilmastonmuutostoimia – tuotannon ja työn pelätään siirtyvän Euroopan ulkopuolelle ja heikentävän alueen kilpailukykyä.

EU:n edelläkävijyydestä uhkaa tulla illuusio. Vahvan poliittisen viestin puuttuessa EU:ssa on jätetty käyttämättä se potentiaali, jota uusiutuvan energian sektori voisi parhaimmillaan tuoda. Esimerkiksi kymmenen suurimman aurinkopaneelivalmistajan joukossa ei ole yhtään eurooppalaista yritystä, vaan osaamisen painopiste on siirtynyt Kiinaan. Panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin näkyy Kiinassa myös siinä, että maa on ilmoittanut pääsevänsä asettamiinsa ilmastotavoitteisiin etuajassa.

Vaikka Merkelin poliittinen viesti on selvä, EU:sta tihkuu myös toisensuuntaisia viestejä. Maanantaina jäsenmaiden energiaministerit eivät lopulta puuttuneet millään tavalla fossiilisten polttoaineiden tuotannolle ja käytölle annettaviin valtiontukiin. Jo pelkästään suoria tukia tälle teollisuudelle annetaan 100 miljardin euron verran vuodessa. Vaikka fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa voitaisiin lopettaa 2050 mennessä, suurista EU-maista Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Italia ovat viime vuosina lisänneet hiilen käyttöä.

Ilmastoasioista voit lukea lisää tuoreesta blogistani, jossa pohdin miksi fossiiliset polttoaineet eivät ole riski vain ilmastolle, mutta myös sijoittajille. http://www.sirpapietikainen.net/2015/06/ranskan-sijoittajille-tietoa-ilmastoriskeista/

Resurssien tehokkaampi käyttö vähentää omalta osaltaan ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvaa painetta. Laadin parlamentin ympäristövaliokunnassa mietinnön siitä, miten EU:ssa tulisi jatkossa edistää resurssitehokkuutta. Mietintö äänestetään valiokunnassa ensiviikolla. Luonnokseen voit tutustua tästä linkistä: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+COMPARL+PE-552.085+01+DOC+PDF+V0//FI&language=FI

Sirpa

Parlamentin mietintö EU:n tasa-arvostrategiasta vaatii naisten oikeuksien ponnekkaampaa edistämistä sekä erilaisten ihmisryhmien välisen tasa-arvon varmistamista

Parlamentin hyväksymässä mietinnössä vaaditaan selkeitä tavoitteita, keinoja niiden toteuttamiseen sekä seurantatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tasa-arvo mm. työmarkkinoilla, koulutuksessa ja päätöksentekopaikoilla toteutuisi käytännössä eikä pelkästään julistuksissa.

Huolimatta pitkäjänteisestä työstä naisten oikeuksien ja sosioekonomisen aseman parantamiseksi, olemme edelleen tilanteessa, jossa sukupuolten välinen palkkakuilu on 16,4 prosenttia ja sukupuolten välinen eläkekuilu on keskimäärin 39 prosenttia. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset puolestaan kokevat usein moninkertaista syrjintää, jonka poistamiseksi mietinnössä vaaditaan laadittavaksi erillinen hlbti-etenemissuunnitelma.

Ihmisoikeudet kuuluvat nimensä mukaisesti kaikille ihmisille, mutta toiset ovat haavoittuvammassa asemassa kuin toiset. Kehittyneissäkään yhteiskunnissa tasa-arvo ei koskaan ole itsestäänselvyys. Suomen uusi hallituskokoonpano on hyvä esimerkki siitä, että naisten edustuksellisuus päätöksentekopaikoilla on edelleenkin tavoite itsessään.

parla

Kuva: Euroopan parlamentti

Tekijänoikeuksille parempi suoja niin EU:n sisällä kuin ulkonakin  

Tekijänoikeudet takaavat luovan työntekijän tulon ja mahdollisuuden tuottaa meille iloksi lisää musiikkia, kirjallisuutta sekä elokuvia. Ilman kunnon korvausta meillä ei ole taidetta kaikissa upeissa eri muodoissaan – siksi tekijänoikeuksien merkitystä ei pidä aliarvioida. Teollisten oikeuksien suojassa on taas kysymys esimerkiksi meidän kaikkien turvallisuudesta: kukaan ei halua vaarantaa terveyttään nielemällä väärennettyjä lääkkeitä. Kuitenkin tullin takavarikoimista, väärennetyistä tuotteista juuri lääkkeet ovat suurin kategoria.

EU on uudistamassa teollisuus- ja tekijänoikeuksiaan koskevia strategioitaan. Yksi suurimmista haasteista on puuttua digitaalisiin loukkauksiin. Uuden toimintasuunnitelman yksi kulmakivistä on ”seurata rahaa”: kun tällä hetkellä merkittävimmät tekijänoikeuksia loukkaavat palvelut on rahoitettu joko mainoksin tai käyttäjiltä kerättävin maksuin, haluaa komissio puuttua erityisesti näihin palveluihin. Tekijänoikeuksien suoja on myös yksi digitaaliagendan tehokkaan toteutumisen edellytyksistä.

Kolmansista maista tuleviin fyysisiin tuoteväärennöksiin komissio ehdottaa puututtavan jo loukkauksen lähteillä – kolmansissa maissa. EU:n tulliviranomaiset takavarikoivat 2013 yli 760 miljoonan euron arvosta tuotteita, joiden epäiltiin rikkovan teollis- ja tekijänoikeuksia. Parlamentti tuki komission esitystä ja vaati lisäksi mm., että järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen YK:n yleissopimukseen tulisi sisällyttää tuoteväärennöksiä koskevaa pöytäkirja ja että tekijänoikeuksien suojeluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota kahdenvälisiä kauppasopimuksia – erityisesti parhaillaan pöydällä olevaa TTIP-sopimusta – neuvoteltaessa.

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista