Tyttöjen voimaannuttaminen on erityisen tärkeää kehitysmaiden väestön tulevaisuuden kannalta. Kysyin komissiolta, miten kehitysavun perillemeno juuri tälle kohderyhmälle voidaan turvata. Katso myös aiheeseen osuva video tästä linkistä.
Aihe: Komission tuki heikossa asemassa oleville tytöille kehitysmaissa
Kehitysmaissa kuolee joka vuosi 70 000 15–19‑vuotiasta tyttöä raskauteen liittyviin komplikaatioihin tai synnytykseen: se on kyseiseen ikäryhmään kuuluvien tyttöjen merkittävin kuolinsyy. Lisäksi yksi seitsemästä tytöstä menee naimisiin ennen 15. syntymäpäiväänsä. Nämä tytöt tulevat raskaaksi naimattomia tyttöjä todennäköisemmin, ja he menevät epätodennäköisemmin kouluun, heillä on pienemmät tulot aikuisina, mistä on vakavia seurauksia heidän omalle elämälleen ja heidän maidensa taloudelliselle, inhimilliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle.
Mitä toimia komissio tämän perusteella toteuttaa tukeakseen ja suojellakseen heikossa asemassa olevia tyttöjä EU:n kumppanimaissa kolmannessa maailmassa?
Katsooko komissio, että sen pitäisi kannustaa paikallishallintojen valmiuksien kehittämistä, jotta avioliiton ikärajaa koskevien lakien täytäntöönpanoa valvottaisiin paremmin?
Mitä komissio tekee arvioidakseen rahoitettujen ohjelmien sukupuolikohtaisia vaikutuksia tämän kohderyhmän tukemiseksi, esimerkiksi nuorten naisten ja tyttöjen esteettömyyden osalta ja yhteiskunnallisen hyväksynnän osalta?
Miten EU edistää tyttöjen oikeutta terveyteen poliittisessa vuoropuhelussaan edunsaajamaiden kanssa ja kansainvälisesti?
Miten tyttöjen ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä koskevat tarpeet ja nykyaikaisten ehkäisymenetelmien parempi saatavuus näkyvät komission kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen ja EKR:ään kuuluvissa ohjelmissa?
Koska kehitysmaiden heikossa asemassa olevien tyttöjen tueksi ei ole erityisiä rahoitusohjelmia tai määrärahoja, aikooko komissio ehdottaa yksiselitteisen rahoituksen varaamista tälle kohderyhmälle seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla?
———————————————————————
Andris Piebalgsin
komission puolesta antama vastaus
(17.8.2011)
Tyttöjen asemaa voidaan pyrkiä kohentamaan kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, joka kattaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja naisten voimaannuttamisen, terveydenhuoltopalvelujen ja koulutuksen saatavuuden parantamisen sekä turvallisuuteen, elinkeinoihin, oikeuteen ja hallintoon liittyvät kysymykset. On myös puututtava asenteisiin ja tapoihin, jotka sallivat muun muassa varhaiset avioliitot.
EU voi vaikuttaa tähän prosessiin poliittisen ja ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun kautta. EU pitää toimien perustana kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (Kairo, 1994) toimintaohjelmaa, jonka lähestymistapa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja ‑oikeuksiin on kokonaisvaltainen ja nojaa ihmisoikeuksiin. Sen mukaan pariskunnilla ja yksilöillä on oikeus päättää vapaasti ja vastuullisesti lapsiluvustaan ja lastenhankinnan ajoittamisesta ja saada siihen tarvittavia tietoa ja keinoja. Nämä päämäärät näkyvät vuosituhattavoitteissa, etenkin äitien terveyttä ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta koskevassa viidennessä tavoitteessa, koulutusta koskevassa toisessa tavoitteessa sekä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista koskevassa kolmannessa tavoitteessa. Vuosituhattavoitteita varten myönnettiin Euroopan kehitysrahastosta viime syyskuussa miljardi euroa myös toimiin niissä vuosituhattavoitteissa, esimerkiksi neljännessä ja viidennessä tavoitteessa, joissa edistyminen on ollut hitainta.
Komissio julkaisi toukokuussa 2010 asiakirjan ”EU ja globaali terveys”. Siinä korostettiin tasapuolisen ja universaalin terveydenhuollon merkitystä äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Nuorten ja varsinkin nuorten tyttöjen suojelua ja voimaannuttamista käsitellään laajemmin myös tasa-arvoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (2010). Siinä korostetaan lisäksi, että on tärkeää aktivoida myös poikia ja miehiä ja määritellä heidän vastuunsa. Komissio on ollut aktiivinen myös viimeaikaisissa kansainvälisissä naisten terveyttä koskevissa aloitteissa ja tapahtumissa. Näitä ovat olleet esimerkiksi äitien ja lasten terveyttä koskeva G8-maiden Muskokan aloite kesäkuussa 2010 (EU rahoittaa aloitetta 50 miljoonalla eurolla vuosina 2011–2013) sekä YK:n pääsihteerin vuonna 2010 hyväksymä maailmanlaajuinen naisten ja lasten terveysstrategia, jolla pyritään nopeuttamaan neljännen ja viidennen vuosituhattavoitteen saavuttamista.
On käynyt yhä selvemmäksi, että haitallisten perinteiden, kuten varhaisten avioliittojen, hylkäämiseen tarvitaan yhteistä sitoutumista. Tämän vuoksi Euroopan unioni edistää maakohtaisten soveltuvien lainsäädännöllisten kehysten luomista ja pyrkii perinteitä koskevaan vuoropuheluun traditioon ja uskontoon perustuvien johtajien sekä hallinnon edustajien, kuten parlamenttien jäsenten, kanssa myönteisen sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi. Tässä yhteydessä on rahoitettu UNICEFin hallinnoimaa hanketta, jolla pyritään torjumaan useita miljoonia tyttöjä vuosittain koskettavia haitallisia perinteitä, kuten lapsiavioliittoja, myötäjäiskäytäntöjä, naisen sukuelinten silpomista ja lapsenmurhia.
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) kattaa myös toimia, joilla torjutaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa yli 20 maassa. Sillä rahoitetaan maailmanlaajuisia hankkeita, jotka liittyvät seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja ‑oikeuksiin sekä sukupuolten tasa-arvoon. EU rahoitti vuosina 2009–2010 lisääntymisterveyshankkeita yli 30 kumppanimaassa kaikkiaan noin 45 miljoonalla eurolla.
Vuosituhattavoitteiden, etenkin äitien terveyteen liittyvien tavoitteiden, saavuttamisen seuranta osoittaa, että tuloksia on saavutettu. EU:n tuella on toteutettu vuodesta 2004 alkaen yli 10 miljoonaa lisääntymisterveyteen liittyvää vastaanottokäyntiä ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat sen ansiosta avustaneet yli 4 miljoonassa synnytyksessä.
Ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä ja nykyaikaisten ehkäisyvälineiden saatavuutta parannetaan EU:n maantieteellisten ja temaattisten välineiden kautta (Euroopan kehitysrahasto, kehitysyhteistyön rahoitusväline ja eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline), usein yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. EU tarjoaa rahoitusta myös temaattisen ”Investointi ihmisiin” ‑ohjelman kautta. Sen määrärahoista 55 prosenttia kohdennetaan terveyteen liittyvien julkisten palveluiden saatavuuden parantamiseen sekä toimiin, joilla kannustetaan panemaan täytäntöön seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia koskeva Kairon toimintaohjelma vuodelta 1994.
Monivuotista rahoituskehystä ei ole vielä päätetty edellä mainittujen rahoitusvälineiden, EIDHR:n ja ”Investointi ihmisiin” ‑ohjelman osalta. Euroopan unioni varmastikin vahvistaa tukensa ohjelmille, joilla pyritään poistamaan haitallisia käytäntöjä ja edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista maailmassa.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan