Kannanotot

Ajankohtaista

Ilmastonmuutoksen taakkaa on kaikkien kannettava

20.7.2016 AjankohtaistaEkologinen Eurooppa Kannanotot

Euroopan komissio teki tällä viikolla esityksen siitä, miten liikenteessä, maataloudessa, rakennuksissa ja jätteenkäsittelyssä voitaisiin vähentää kasvihuonepäästöjä niin, että EU:n asettamat ilmastotavoitteet vuodelle 2030 toteutuisivat. Näillä sektoreilla pyritään yhteensä 30 % vähennykseen kasvihuonepäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Potentiaalia vähennyksiin näiltä sektoreilta löytyisi jopa 50 % verran. Siihen nähden komission esityksestä puuttuu rutkasti kunnianhimoa.

EU on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonepäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Pääasiallisena välineenä näiden vähennysten tekemiseen on päästökauppa, jossa paljon energiaa käyttävä teollisuus ostaa päästöoikeuksia huutokaupassa. Päästökauppa on ollut pitkään hyvin tehoton väline päästöjen vähentämisessä, koska hiilen hinta (eli päästöoikeus) on matalalla ja koska monet alat ja laitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia.

Liikenne, maatalous, rakennukset ja jätteenkäsittely eivät kuulu päästökauppasektoriin ja niiden päästövähennyksistä sovitaan nk. taakanjakopäätöksessä. Päätetään siis siitä, miten paljon kunkin maan tulee vähentää päästöjä näillä sektoreilla, jotta päästään EU-tasolla tavoiteltuun 30 % vähennykseen. Sen enempää ei puututa siihen, millä sektoreilla ja millä keinoin päästöjen vähennyksiä tavoitellaan kussakin maassa.

EU:n ilmastotavoitteiden kiristäminen tarkoittaisi ei-päästökauppasektorilla arvioiden mukaan noin 50 % vähennystä päästöihin. Sektori vastaa 60 % kaikista EU-alueen kasvihuonepäästöistä, joten sen sääntelyllä on väliä. Liikenteessä tulisi vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sekä myös sellaisten biopolttoaineiden käyttöä, jotka aiheuttavat radikaaleja maankäytön muutoksia ja sitä kautta epäsuoria ilmastovaikutuksia. Globaali hiilitase ei siitä parane, jos ajamme Euroopassa biopolttoaineilla, joita varten on hakattu suuret määrät sademetsiä.

Maataloudesta vapautuva metaani lämmittää ilmakehää ärhäkkäästi lyhyellä aikavälillä ja on siksi vaarallinen päästölähde. Viljelytekniikat, maaperän humuksen lisääminen, märehtijöiden ruokavalion muutos, orgaanisten lannoitteiden lisääminen ja kynnön vähentäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla voitaisiin maataloudessa vähentää päästökuormaa. Lisäksi ulkona kasvatettu laiduntava karja ja luomutuotanto ovat paitsi tehokkaita keinoja päästöjen vähentämisessä, myös tuovat lautasille laadukasta lähiruokaa.

Rakennukset vastaavat 36 % Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Olisi helppo ajatella, että päästöjä saadaan vähennettyä merkittävästi tekemällä uusista taloista resurssitehokkaita ja puhtaalla energialla toimivia. Tämä on kuitenkin vain puolitotuus: neljä viidestä nyt pystyssä olevista rakennuksista on yhä pystyssä vuonna 2050. Siksi ei riitä, että uusista taloista tehdään energiatehokkaita. Jo olemassa olevien talojenkin kulutukseen pitää siis pystyä vaikuttamaan. Remontit on tehtävä kunnolla, pyrkimyksenä plus-energiatalot.

Jätehuollon päästöt johtuvat pääosin kaatopaikalle päätyvästä biojätteestä, josta vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Biojätteen erilliskeräyksellä ja sen järkevällä uudelleen käytöllä saataisiin talteen suurin osa kaatopaikkojen päästölähteistä. Jätteen kierrätykseen perustuvassa kiertotaloudessa Suomessa on valtava määrä cleantech-osaamista. On laskettu, että tehokkaammalla kiertotaloudella voitaisiin saada Eurooppaan 1,2 -3 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä – Suomella on hyvät eväät tavoitella tästä kasvusta osaansa.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista