Kannanotot

Ajankohtaista

EU:ssa on vielä tekemistä vähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa

16.12.2022 AjankohtaistaInhimillinen Eurooppa KannanototUutiskirjeYleinen

YK:n julistus kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista hyväksyttiin vuonna 1992. Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin julistuksen tilasta ja vähemmistöjen oikeuksista EU:ssa julistuksen 30-vuotisjuhlavuonna. Neuvosto ja komissio vahvistivat sitoutumisensa EU:n vähemmistöjen puolustamiseen.

Valitettavasti EU ja jäsenmaat eivät ole täysin onnistuneet vähemmistöjensä puolustamisessa näiden 30 vuoden aikana. YK:n vähemmistöjulistuksen mukaan vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, harjoittaa omaa uskontoaan ja käyttää omaa kieltään. Julistuksessa muun muassa viitataan osallistumisoikeuksiin ja mahdollisuuksiin ylläpitää suhteita toisiin ryhmiin. Valtioilla on velvollisuus suojata vähemmistöjen olemassaoloa sekä vähemmistöidentiteetin säilymistä ja kehittymistä. Lisäksi valtioiden pitäisi ottaa vähemmistöjen historia huomioon kouluopetuksessa ja jakaa tietoa vähemmistökulttuureista.

Vähemmistöjulistuksen 30-vuotispäivänä Suomessa käytävä kiistely ja keskustelu saamelaiskäräjälain uudistamisesta ja tiettyjen tahojen haluttomuudesta siihen näyttäytyy surullisena. Saamelaiskäräjälaki pitäisi vihdoin, vuosikausien viivyttelyn jälkeen, uudistaa tavalla, joka kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Tämänhetkistä eduskuntaan tuotua lakiesitystä tukee selvä enemmistö saamelaiskäräjien jäsenistä, ja teksti esittää merkittäviä parannuksia saamelaisten itsemääräämisoikeuteen, verrattuna tällä hetkellä voimassa olevaan lakiin.

Suomi tai yksikään saamelaiskäräjälain uudistamista vastustava puolue ei voi väittää puolustavansa ihmisoikeuksia, jos saamelaisten kohtelu jatkuu näin tai saamelaiskäräjälakia ei saada uudistetuksi. Kun vertaamme kotimaamme tilannetta Suomen ulkomaille suuntautuvaan ihmisoikeustyöhön, näyttäytyy saamelaisten kohtelu yhä selvemmin ja räikeämmin epäeettisenä ja epäreiluna. Puhumme ihmisoikeuksista mielellään muille, mutta kotipesässämme asiat ovat sekaisin.

Olen sanonut tämän lukuisia kertoja: Suomella on nyt viimeinen hetki palata sivistysvaltioiden joukkoon, korjata nämä asiat ja alkaa pitää saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan, puolta. Suomella täytyy olla kanttia tunnustaa, että saamelaisten kohtelu on ollut asiatonta. On itsestäänselvää, että julkinen anteeksipyyntö valtiovallalta on tarpeen. Saamelaisten surkea kohtelu on ollut pitkään jatkuvaa ja tietoista Lapissa ja koko Suomessa, ja sen takia on aika julkiseen anteeksipyyntöön ja maakysymyksen ratkaisuun. Suomen on myös korkea aika ratifioida ILO-sopimus – on häpeällistä, että Suomi ei ole sitä vieläkään tehnyt.

Saamelaisten edustusta EU-asioissa pitäisi vahvistaa. Brysselissä pitäisi olla pohjoismaiden edustustojen välillä kiertävä saamelaisten edustaja, jonka tehtävä olisi puolustaa alkuperäiskansojen asemaa.

Olen kirjoittanut saamelaisten oikeuksista aiemminkin, muun muassa huhtikuussa 2021, kun Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio aloitti työnsä. Lue kirjoitukseni täältä.

 

Teksti on osa joulukuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.

Kuva: Thom Reijnders / Unsplash

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista