Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona 12.5.2021 lopullisesti aloitteeni Eurooppalaisesta vihervuodesta vuodelle 2022. Teemavuosi toteutuu ensi vuonna. Se on osa saasteettomuuden toimintasuunnitelmaa, jonka komissio julkisti toukokuussa 2021.
Olen todella tyytyväinen ja iloinen teemavuoden hyväksymisestä. Kaupungistuminen kiihtyy entisestään ja ihmiset muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin, joten rakennetuilla viherympäristöillä on kaupungeissa terveydelle, ihmisten elämänlaadulle ja ympäristölle kasvava merkitys.
Kaupunkien viherryttäminen on helppo ja kustannustehokas vastaus kaupunkien terveys- ja ympäristöhaasteisiin. Vihervuosi korostaa rakennettujen viherympäristöjen ja luonnon mahdollisuuksia eurooppalaisten elämänlaadun parantamisessa. Rakennetut viherympäristöt voivat olla esimerkiksi viherkattoja ja -seiniä, viherrytettyjä kadunvarsia, puistoja ja muita viheralueita. Ne muuttavat positiivisesti monia elämän osa-alueita. Kasvillisuudella on tärkeitä terveysvaikutuksia, kuten puhtaampi ilmanlaatu, äänisaasteen vähentäminen ja liikkumaan kannustaminen.
Toteutuva vihervuosi parantaa ihmisten elämänlaatua ylipäätään, lisää esimerkiksi ikäihmisten liikkumista ja ulkoilua ja tuo luonnon lähemmäs ihmisiä. Vihervuodella on iso potentiaali parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa kaupungeissa ja taajamissa. Teemavuodella tulee olemaan lukuisia positiivisia vaikutuksia ihmisten elämään.
Liikkuminen luonnossa vähentää stressiä, laskee verenpainetta sekä virkeyttää aivoja ja muistia. Vihreät ympäristöt ennaltaehkäisevät myös masennusta. Puhtaampi kaupunki-ilma voisi parantaa miljoonien astmasta ja allergioista kärsivien elämänlaatua. Vihreä kaupunkiympäristö antaa mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen myös heille, joille luontoon pääseminen on hankalaa. Lähiluontoon pääsee helposti kävellen tai pyörällä, saastuttamattomilla liikkumistavoilla. Suora kontakti luonnon kanssa voi vahvistaa immuunijärjestelmää laajemman mikrobialtistuksen kautta.
Viheralueiden ja lähimetsien tärkeys on valjennut monelle eurooppalaiselle viimeistään koronaviruspandemian aikana, joka on vain korostanut tarvetta Eurooppalaiselle vihervuodelle. Kun ravintolat, museot, liikuntakeskukset ja muut vapaa-ajanviettopaikat ovat olleet kiinni, monelle luonnossa liikkuminen on ollut yksi ainoista tavoista liikkua kodin ulkopuolella, pitää huolta terveydestään ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Koronavirus on entisestään korostanut tarvetta lisätä kaupunkeihin viheralueita, joilla ihmiset voivat liikkua vapaasti ja väljästi, fyysisestä etäisyydestä huolehtien.
Terveyshyötyjen lisäksi viherympäristö myös sitoo hiilidioksidia ilmasta, lieventää äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia ja hyvin suunniteltuna suojelee luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden kriisin syventyessä viherympäristöjä tarvitaan lisää nopeasti.
Kaiken lisäksi viherryttäminen lisää myös alueen kiinteistöjen taloudellista arvoa, sillä vihreät naapurustot ovat arvokkaampia ja houkuttelevampia. Niiden suunnittelulla, rakentamisella ja kunnossapidolla on suuri kansantaloudellinen merkitys, ja ala voi työllistää myös vaikeasti työllistyviä. Teemavuodella on myös taloudellista merkitystä.
Parlamentin ympäristövaliokunta teki Sirpa Pietikäisen aloitteesta oma-aloitemietinnön vuoden 2022 nimeämisestä eurooppalaiseksi vihervuodeksi. Ympäristövaliokunta hyväksyi mietinnön tammikuussa 2020, ja syyskuussa 2020 se hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa.
Vihervuoden tarkoitus on lisätä eurooppalaisten viherympäristöjen määrää taajamissa ja kaupungeissa sekä lisätä tietoisuutta viherympäristöjen terveys-, ympäristö- ja taloudellisista hyödyistä. Tavoitteena on myös lisätä tutkimusta ja kehitystä, kannustaa kansalaisia aktiivisuuteen omien lähialueidensa viherryttämisessä ja lisätä viherympäristöjen arvostusta.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan