Kannanotot

Ajankohtaista

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka keskittyvät vahvasti Ukrainaan

20.1.2023 AjankohtaistaUutiskirje

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vuotta 2022 ja tulevaa vuotta 2023 värittää itsestäänselvästi Ukrainan tukeminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Täysistunto käsitteli vuoden ensimmäisessä istunnossaan mietintöjä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanojen vuosikertomuksista.

Parlamentti toteaa mietinnöissään, että EU:n nopea ja yhtenäinen reaktio Venäjän hyökkäyssotaan on osoitus EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehokkuudesta. EU:n pitää edelleenkin lisätä ja nopeuttaa toimiaan ja antaa Ukrainalle tarvittavaa taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista apua. Ukrainalaisten tukemista sodassa Venäjää vastaan ei saa unohtaa, vaikka sota jatkuu, sillä Ukraina sotii myös EU:n arvojen puolesta.

Myös EU:n oma puolustusyhteistyö on tärkeää ja siihen on panostettava yhä enemmän. Uudet EU:n aloitteet Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen sekä EU:n jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksien parantamiseksi, erityisesti Versailles’n julistus, strateginen kompassi ja EU:n pyrkimys vahvistaa sotilaallisia- ja siviilivoimavarojaan, ovat toivottua kehitystä. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen jäsenmaiden kesken on järkevää, sillä voimamme yhdistämällä pystymme lisäämään koko Euroopan turvallisuutta. Parlamentin mukaan myös EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen rakenteita pitäisi muuttaa, jotta EU:n puolustusvälineille varmistetaan niiden tarvitsemat varat.

Tästä huolimatta emme kuitenkaan saa unohtaa myöskään monenvälisten suhteiden ylläpitoa ja EU:n vahvan aseman varmistamista kansainvälisessä yhteistyössä. EU:n yhtenä prioriteettina pitää jatkossakin olla sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ja multilateralismin puolustaminen.

Parlamentti ehdottaa myös uusia EU-tason toimia nopeasti heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ehdotetaan siirtymistä määräenemmistöpäätöksiin, pois lukien sotilasoperaatiot. Tällöin esimerkiksi kolmansille maille voitaisiin asettaa pakotteita ilman kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Parlamentti korosti mietinnöissään myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessien lopullisen hyväksynnän tärkeyttä ja kehotti Turkkia ja Unkaria saattamaan ratifiointiprosessinsa loppuun nopeasti. Tämä olisi tärkeää, jotta Suomen jäsenyyshakemus ei jää roikkumaan Naton kynnykselle.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva päätöslauselma on luettavissa täällä ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöslauselma on luettavissa täällä.

Teksti on osa tammikuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista