Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuun lopussa Brysselissä lopullisesti EU:n palkka-avoimuusdirektiivin, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa ja auttaa sulkemaan sukupuolten välistä palkkaeroa. Toimin direktiivissä EPP-ryhmäni toisena pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa. Parlamentti antoi tukensa direktiivin lopulliselle muodolle selvin luvuin.
Parlamentti ja EU-jäsenmaat pääsivät neuvotteluissaan palkka-avoimuusdirektiivistä sopuun jo joulukuussa, mutta päätös tarvitsi parlamentilta ja jäsenmailta vielä lopullisen sinetin. Direktiivin voimaantulo tarkoittaa, että sen asettamat raportointivelvoitteet koskevat EU-tasolla viimeistään viiden vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta 100 hengen ja sitä suurempia yrityksiä.
Onnistuimme parlamentissa neuvotteluissa todella hyvin: ulotimme direktiivin koskemaan kaikkia 100 hengen ja sitä suurempia yrityksiä verrattuna 250 hengen yrityksiin, mikä oli komission alkuperäinen ehdotus. Tätä pienempiä yrityksiä kannustetaan raportoimaan vapaaehtoisesti.
Suomessa raja on jo 30 hengen yritykset, joten direktiivi ei juuri muuta asioita Suomessa. Monissa muissa EU-maissa sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus, ja parlamentin aikaansaama kiristys varmistaa sen, että direktiivin vahvistamat oikeudet koskevat huomattavasti useampaa eurooppalaista naista kuin alkuperäinen 250:n hengen ehdotus. Toivon myös, että EU-direktiivin hyväksyminen laittaa Suomessa vauhtia yleisesti palkka-avoimuussääntelyn uudistamiseen sen jälkeen, kun naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lakimuutoksen valmistelu keskeytyi syksyllä 2022.
Tärkeä asia oli myös saada direktiiviin sisään komission velvollisuus konsultoida Euroopan tasa-arvoinstituuttia, kun se valmistelee unioninlaajuisia ohjeistuksia ja linjauksia palkka-avoimuuden toteuttamiseen. Tarvitsemme palkka-avoimuuden edistämiseen ja valvontaan mukaan sen EU-viraston, jolla on eniten osaamista ja tutkittua tietoa sukupuolten välisestä palkkaerosta, ja yhteisiä indikaattoreita palkkaerojen ymmärtämiseen. Tällä hetkellä EU:ssa mittaamme palkkaeroja ilman vertailukelpoista dataa.
Neuvottelutulos ei luo kaikki ongelmat poistavaa lainsäädäntöä, mutta se edistää merkittävästi sukupuolten välisen palkkakuilun sulkemista. Sopu direktiivistä asettaa yrityksille velvollisuuksia esimerkiksi kertoa palkkataso heti työpaikkailmoituksessa ja vahvistaa sukupuolineutraaleja käytäntöjä rekrytoinnissa sekä palkkojen asettamisessa. Direktiiviin sisältyvä raportointivelvoite tekee näkyväksi samanarvoisten töiden sellaiset palkkaerot, jotka eivät ole selitettävissä sukupuolineutraaleilla syillä sekä määrittelee, millaisiin toimiin yrityksen täytyy ryhtyä, jos perusteettomia palkkaeroja löytyy. Lainsäädäntö antaa myös työntekijälle työkaluja ryhtyä toimiin, jos on joutunut palkkasyrjinnän kohteeksi.
Direktiivi puuttuu myös naisten työn systemaattiseen aliarviointiin työnantajatasolla. Yritysten on raportoitava nais- ja miestyöntekijöiden välisistä palkkaeroista organisaatioissaan. Jos raportit osoittavat, että perusteeton palkkaero on korkeampi kuin 5 prosenttia, työnantajien ja työntekijöiden edustajien on ryhdyttävä konkreettisiin, direktiivissä määriteltäviin toimiin eron poistamiseksi.
EU-tasolla sukupuolten välinen palkkaero on edelleen noin 13 prosenttia. Tämä johtaa sukupuolten välillä entistäkin syvempään eläkekuiluun, joka tekee naisten eläkkeistä jopa 30 prosenttia pienempiä kuin miesten keskimäärin.
Sitä, mitä emme näe emmekä tiedä, on hankala korjata. Tarvitsemme tietoa siitä, millä perusteella palkka muodostuu samasta ja samanarvoisesta työstä. Kun tietoa ei ole, ihmiset eivät tiedä mahdollisesta palkkasyrjinnästä eivätkä voi ajaa omia oikeuksiaan. Palkkojen avoimuus mahdollistaa työntekijöiden oikeuden samanarvoiseen palkkaan antamalla heille tietoja muiden työntekijöiden palkoista, jotta he voivat helpommin arvioida, ovatko altistuneet palkkasyrjinnälle. Tämä on olennainen direktiivin tuoma parannus, koska ilman tietoa emme voi poistaa syrjintää.
Teksti on osa huhtikuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan