Jä­sen­mai­den mi­nis­te­rien pi­tää nyt päät­tää, li­sä­tään­kö nais­ten edus­tus­ta yri­tys­ten joh­to­teh­tä­vis­sä mää­rä­tie­toi­ses­ti.

Eu­roo­pan unio­ni on toi­mi­nut pit­kään nais­ten ja mies­ten ta­sa-ar­von edel­lä­kä­vi­jä­nä. Voim­me ol­la yl­pei­tä vii­me vuo­si­kym­men­ten saa­vu­tuk­sis­ta, ku­ten sa­ma­palk­kai­suu­des­ta ja työ­pai­koil­la so­vel­let­ta­vis­ta oi­keuk­sis­ta. Eu­roo­pan ko­mis­sio ja Eu­roo­pan par­la­ment­ti ovat yh­des­sä ol­leet edis­tyk­sen etu­rin­ta­mas­sa.

Tu­lok­set ovat näh­tä­vis­sä. Nais­ten osuus unio­nis­sa kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta ih­mi­sis­tä on nyt 60 pro­sent­tia. Myös nais­ten osuus työ­elä­mäs­sä on kas­va­nut ta­sai­ses­ti: se on nyt 62 pro­sent­tia, kun vuon­na 1997 lu­ku oli 55 pro­sent­tia. Vuo­des­ta 2000 läh­tien nai­set ovat täyt­tä­neet kol­me nel­jäs­osaa uu­sis­ta työ­pai­kois­ta.

Yri­tyk­sis­sä nai­set ovat kui­ten­kin jo kauan tör­män­neet la­si­kat­toon, jo­ka es­tää hei­tä ko­hoa­mas­ta huip­pua­se­miin. 83,4 pro­sent­tia yri­tys­ten hal­li­tus­ten jä­se­nis­tä ja 97 pro­sent­tia hal­li­tus­ten pu­heen­joh­ta­jis­ta on mie­hiä. Suo­mes­sa nai­sil­la on 29,1 pro­sent­tia hal­li­tus­ten pai­kois­ta. Se on yli EU:n kes­kiar­von.

Ke­hi­tys on hy­vin hi­das­ta. Pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä nais­ten edus­tus yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa on kas­va­nut ai­noas­taan 0,5 pro­sent­ti­yk­sik­köä vuo­des­sa. Tä­mä vä­häi­nen­kin kas­vu on enim­mäk­seen uu­sien kiin­tiö­la­kien an­sio­ta. Suo­mi on yk­si har­vois­ta mais­ta, jois­sa on va­paa­eh­toi­sin toi­min kas­va­tet­tu ta­sai­ses­ti nais­ten mää­rää yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa.

Unio­nis­sa kes­täi­si ny­ky­vauh­dil­la 40 vuot­ta pääs­tä sii­hen, et­tä yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa oli­si se­kä nai­sia et­tä mie­hiä vä­hin­tään 40 pro­sent­tia.

Su­ku­puol­ten ta­sa-ar­vo työ­elä­mäs­sä on lii­ke- ja ta­lous­elä­mäl­le vält­tä­mät­tö­myys. Eläm­me ta­lou­del­li­ses­ti vai­kei­ta ai­ko­ja, ja edes­säm­me on väes­tön ikään­ty­mi­seen, syn­ty­vyy­den vä­he­ne­mi­seen ja am­mat­ti­tai­tois­ten työn­te­ki­jöi­den puut­tee­seen liit­ty­viä haas­tei­ta. On en­tis­tä tär­keäm­pää hyö­dyn­tää ih­mis­ten osaa­mis­ta su­ku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta.

Vuo­si sit­ten ko­mis­sio esit­ti uut­ta 40 pro­sen­tin sään­töä. Eh­do­tuk­ses­sa kes­ki­ty­tään jul­ki­ses­ti no­tee­rat­tu­jen yh­tiöi­den hal­li­tus­ten jä­se­niin, jot­ka ei­vät osal­lis­tu liik­keen­joh­toon. Eh­do­tuk­sel­la py­ri­tään avoi­meen va­lin­ta­me­net­te­lyyn, jol­la 40 pro­sen­tin ta­voi­te saa­vu­tet­tai­siin vuo­teen 2020 men­nes­sä sel­viin kri­tee­rei­hin pe­rus­tu­van eh­dok­kai­den tai­to­jen ja pä­te­vyy­den ver­tai­lun pe­rus­teel­la.

Eh­do­tuk­sen taus­tal­la ole­vat pe­ri­aat­teet ovat sel­vät. Yh­den­kään nai­sen ei pi­dä saa­da hal­li­tus­paik­kaa vain sik­si, et­tä hän on nai­nen. Toi­saal­ta yh­del­tä­kään nai­sel­ta ei saa evä­tä paik­kaa sik­si, et­tä hän on nai­nen. Tä­mä on rei­lua se­kä lii­ke-elä­män et­tä nais­ten kan­nal­ta. Nai­sil­la on uran­sa edis­tä­mi­seen sa­mat oi­keu­det kuin mie­hil­lä.

Eu­roo­pan par­la­ment­ti an­toi ei­len kes­ki­viik­ko­na tu­ken­sa ko­mis­sion eh­do­tuk­sel­le. Se, et­tä myös par­la­ment­ti vaa­tii tiuk­ko­ja sään­tö­jä, on vah­va sig­naa­li su­ku­puol­ten ta­sa-ar­von puo­les­ta.

Uu­det sään­nöt on saa­tu ai­kaan EU:n kah­den toi­mi­eli­men si­tou­tu­mi­sen ja yh­teis­työn an­sios­ta. EU-mai­den mi­nis­te­rei­den on nyt vas­tat­ta­va haas­tee­seen EU:n neu­vos­tos­sa ja pal­jas­tet­ta­va to­del­li­nen kan­tan­sa.

Tu­ke­vat­ko mi­nis­te­rit Eu­roo­pan par­la­men­tin kan­taa, jot­ta su­ku­puol­ten ta­sa-ar­voa EU:ssa voi­tai­siin edis­tää? Vai vii­vyt­te­le­vät­kö he ve­toa­mal­la sii­hen te­ko­syy­hyn, et­tä ta­sa-ar­vo­asiois­ta pi­tää päät­tää kan­sal­li­ses­ti?

Pyr­ki­myk­set ta­sa­puo­li­seen edus­tuk­seen ovat saa­mas­sa EU:ssa kan­na­tus­ta. La­si­kat­to al­kaa sä­röil­lä. Vaik­ka ke­hi­tys on ol­lut hi­das­ta, pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na nais­ten osuus yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa on kas­va­nut aiem­paa enem­män.

Kas­vu on ol­lut no­pein­ta Rans­kas­sa, Ita­lias­sa ja Tans­kas­sa, jois­sa on otet­tu hil­jat­tain käyt­töön nais­ten ase­maa pa­ran­ta­vaa lain­sää­dän­töä.

Yhä useam­mat yri­tyk­set kil­pai­le­vat, jot­ta ne sai­si­vat pä­te­vim­mät nai­set pal­ve­luk­seen­sa. Yri­tyk­set tie­tä­vät, et­tä nii­den pi­tää käyt­tää nais­ten osaa­mis­ta py­syäk­seen kil­pai­lu­ky­kyi­si­nä glo­baa­lis­sa ta­lou­des­sa.

Nais­ten ta­sa-ar­voa on edis­tet­ty EU:ssa vuo­des­ta 1957, ja nais­ten lu­ku­mää­rän li­sää­mi­nen yri­tys­ten hal­li­tuk­sis­sa on seu­raa­va loo­gi­nen as­kel. EU-par­la­men­tin kes­ki­viik­ko­na an­ta­man tuen an­sios­ta ta­sa-ar­von to­teu­tu­mi­nen on jäl­leen hie­man lä­hem­pä­nä.

Vi­via­ne Re­ding ja Sir­pa Pie­ti­käi­nen

Re­ding on oi­keus­asiois­ta vas­taa­va EU-ko­mis­sion va­ra­pu­heen­joh­ta­ja. Pie­ti­käi­nen on Eu­roo­pan par­la­men­tin jä­sen (kok).

(Ilmestynyt tämän päivän HS Vieraskynä-palstalla)

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan