Kehityskomissaari Andris Piebalgs vastasi muiden meppien kanssa jättämääni kysymykseen siitä, miten EU:n lupaama lisämiljardi vuosituhattavoitteille on käytetty. EU lupasi kohdentaa lisävarat niihin tavoitteisiin, jotka pahiten laahavat perässä, eli äitiyskuolleisuuden vähentämiseen, elintarviketurvaan ja vesihuollon saatavuuteen. Kun maailmassa kuolee yhä edelleen yhden jumbojetin maahansyöksyn verran naisia päivässä raskauden, synnytyksen tai turvattoman abortin komplikaatioihin, toimia äitiysterveyden parantamiseksi tarvitaan.
Alkuperäinen kysymys:
Kirjallisesti vastattava kysymys E-002204/2011/tark.1
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Sophia in ’t Veld (ALDE), Antonyia Parvanova (ALDE), Jean Lambert (Verts/ALE), Norbert Neuser (S&D), Françoise Castex (S&D), Véronique Mathieu (PPE) ja Sirpa Pietikäinen (PPE)
Aihe: EU:n sitoutuminen äitiyskuolleisuuden torjumiseen kehitysmaissa ja unionissa sekä siihen liittyvät toimet
Euroopan unioni tarjosi vuosituhannen kehitystavoitteita käsitelleessä YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnossa 20. syyskuuta 2010 miljardi euroa niiden saavuttamiseen tähtääviin toimiin.
Voisiko komissio kertoa miten ja mitä kanavia pitkin EU aikoo jakaa tähän varatut rahat? Miten komissio osallistaa vastaanottavien valtioiden kansalaisjärjestöjä sen varmistamiseksi, että varat käytetään asianmukaisesti? Miten se pyrkii varmistamaan, että sen antaman panoksen vaikutus on mahdollisimman suuri?
Miksi EU ei tukenut YK:n maailmanlaajuista naisten ja lasten terveysstrategiaa, vaikka siinä on sitouduttu äitien ja lasten terveyden edistämiseen ja perhesuunnitteluun ja vaikka kyseinen maailmanlaajuinen strategia antaa kattavat puitteet äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämiselle? Aikooko EU antaa tukea maailmanlaajuiselle strategialle joskus myöhemmin?
On myös huomattava, että itse EU:ssa jäsenvaltioiden äitiyskuolleisuusasteet poikkeavat toisistaan huomattavasti vaihdellen 3,3:sta 11,9 asteeseen jokaista 100 000:ta elävänä syntynyttä lasta kohti .
Kun otetaan huomioon, että komissio ei maininnut äitien terveyttä vuonna 2009 antamassaan tiedonannossa ”Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa”, aikooko se toteuttaa erityisiä toimia tässä asiassa kiinnittäen erityisesti huomiota unionissa havaittujen äitiyskuolleisuutta koskeviin eroavuuksiin? Onko komissio harkinnut tiettyjä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa hoidon tasoa ja terveyspalvelujen saatavuutta ja antaa riittävää tukea äitien ja lasten terveydelle?
——————————————————————
Andris Piebalgsin
komission puolesta antama vastaus
(8.4.2011)
Vuosituhattavoitteita koskeva aloite kohdistuu kauimpana toteutumisesta oleviin vuosituhattavoitteisiin: lapsikuolleisuuden vähentämiseen, odottavien äitien terveyden parantamiseen, juomaveden ja perusjätevesihuollon saatavuuteen sekä elintarviketurvaan.
Käytännössä ohjelma toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen, noin 300 miljoonan euron erä kohdennetaan maille, joiden on juuri päätökseen saadun kymmenennen Euroopan kehitysrahaston (EKR) väliarvioinnin menetelmien ja tulosten mukaan todettu suoriutuneen hyvin. Ne ehdottavat toimia, joilla täytetään tavoitteista jälkeen jääneet vuosituhattavoitteet ja jotka tuottavat osoitettavissa olevia ja pitkäkestoisia tuloksia. Toisen, 700 miljoonan euron erän käytöstä otetaan vastaan ehdotuksia kaikilta AKT-mailta, jotka haluavat lujittaa vuosituhattavoitteita koskevaa rahoitusyhteistyötä EU:n kanssa ja/tai edellytysten luomista lisärahoituksella.
EU:n ja AKT-maiden välisen kumppanuuden periaatteiden mukaan AKT-maiden hallitukset ja EU:n edustustot määrittelevät yhdessä alakohtaiset painopistealueet, joilla pyritään varmistamaan tämän mahdollisen lisärahoituksen mahdollisimman suuri vaikutus vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Ne myös pohtivat yhdessä, mikä olisi kaikkein tehokkain tapa ja elin rahoituksen jakamiseen: komissio, jäsenvaltioiden yhteistyövirastot vai alan erityiselimet.
Kun kyse on kansalaisyhteiskunnasta, aloitteen ensimmäinen vaihe on kussakin AKT-maassa käytävä tiivis poliittinen vuoropuhelu, johon osallistuvat sekä kansalliset viranomaiset että paikallisviranomaisten, parlamenttien ja kansalaisjärjestöjen edustajat. Kansalaisjärjestöjen näkemykset otetaan siis huomioon täysimääräisesti.
Saavutettavan vaikutuksen osalta aloite on selkeästi tulossuuntautunut. Ehdotuksissa on esitettävä, mitkä niiden vaikutukset olisivat, määrittelemällä osoitettavissa ja tunnistettavissa olevat tulokset, tarkoituksenmukainen laajuus, kattava ja pitkäkestoinen vaikutus, vipuvaikutus ja mitattavissa olevat hyödyt.
AKT-maiden on esitettävä ehdotuksensa ennen kesää, ja rahoituspäätökset tehdään niiden perusteella.
EU suhtautui myönteisesti YK:n maailmanlaajuisen naisten ja lasten terveysstrategian hyväksymiseen ja sen sisältämään lähestymistapaan ja on vahvistanut kantansa Maailman terveysjärjestön (WHO) toimeenpanevan neuvoston 128. istunnossa. Lisäksi komissio on tiiviisti mukana tämän maailmanlaajuisen strategian toteuttamisessa myös G8-ryhmän Muskokassa laatiman äitien, vastasyntyneiden ja alle viisivuotiaiden terveyttä koskevan aloitteen kautta, myös osoittamalla tarkoitukseen EU:n varoja. Puheenjohtaja Barroso vahvisti G8-ryhmän Muskokan kokouksessa naisten ja lasten terveyden edistämiseksi yhdessä AKT-maiden kanssa osoitetut nykyiset sitoumukset, joiden suuruus on 320 miljoonaa euroa vuodessa kolmen vuoden ajan sekä lisäksi 50 miljoonaa euroa samoin kolmen vuoden aikana.
Jäsenvaltiot ovat vastuussa terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta EU:ssa. Komissio ei aio toteuttaa erityisiä toimia äitien terveydenhuollon alalla. Terveyseroja pyritään vähentämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteutettaessa toimia, jotka on esitetty komission tiedonannossa Solidaarinen terveydenhuolto . Lisätietojen saamiseksi arvoisia parlamentin jäseniä pyydetään tutustumaan Konstantinos Poupakisin esittämään kysymykseen E-000114/2011 annettuun vastaukseen .
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan