Viisi entistä ministeriä tuomitsee jyrkästi aikeet ryhtyä uudestaan valmistelemaan Vuotoksen tekoallasta.
Satu Hassi, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Sirpa Pietikäinen ja Pertti Salolainen jättävät tänään Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen yhteisen mielipiteen, jossa tuomitaan ehdotus Kemihaaran, entisen Vuotoksen tekoaltaan valmistelusta. Tekoallasta perustellaan nyt muun muassa tulvasuojelulla.
Kiistaa Kemijoen latvavesiin rakennettavasta tekoaltaasta on käyty yli 40 vuotta. Vuonna 2002 korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi vesilain nojalla Vuotoksen altaan vesiluvan. KHO totesi, että allas olisi aiheuttanut huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristöön. Vuonna 2004 Kemihaaran suot liitettiin Natura 2000-verkostoon, jota säätelee Suomen lakien lisäksi EU-lainsäädäntö.
”Kaavojen, myös maakuntakaavojen, tulee olla lainmukaisia. Korkein hallinto-oikeus kumosi Vuotoksen altaan vesiluvan suurten ja laajalle ulottuvien vahingollisten ympäristövaikutusten takia ja nämä perusteet ovat edelleen voimassa”, Satu Hassi muistuttaa.
Kemihaaran suot ovat osa Natura 2000-verkostoa. Aluetta koskevat lisäksi EU:n luonto- ja lintudirektiivit. ”Aluetta ei voi irrottaa Naturasta osoittamatta luontoarvoiltaan vastaavaa aluetta tilalle. Sellaista ei käytännössä löydy. Alueen energiapoliittinen merkitys suhteessa sen luontoarvoihin on olematon”, toteaa Sirpa Pietikäinen
Alueen ihmisten, heidän elämänsä ja oikeusturvansa kannalta allashankkeen vuosikymmenien pallottelu koetaan myös kohtuuttomaksi.
”Itä-Lapin suunnitelmissa tulisi keskittyä hankkeisiin, joilla aluetta oikeasti voidaan kehittää. Jo laittomaksi todetun tekoaltaan ajaminen vain lamauttaa alueen kehittämistä”, Pertti Salolainen korostaa.
Vuonna 2007 hyväksyttyyn EU:n tulvasuojeludirektiiviin viitataan allekirjoittaneiden mukaan väärin perustein.
”Tulvasuojelussa tärkeintä on välttää rakentamista tulva-alttiisiin paikkoihin. EUn tulvadirektiivi velvoittaa kartoittamaan tulvariskit ja tavat vahinkojen rajoittamiseksi, mutta sanaa tekoallas ei löydy direktiivistä. Sen sijaan se korostaa vesistöjen luontaisten tulvatasanteiden ylläpitoa ja elvyttämistä”, tarkentaa Heidi Hautala.
Alueella on luontoarvojen vuoksi myös matkailupotentiaalia. Kemihaaran suot kuuluvat Suomen tärkeimpiin lintualueisiin.
”Jos luonnonlohi saataisiin palautettua Kemijoen vapaisiin latvavesiin, alueen matkailuvetovoima kasvaisi merkittävästi”, Pekka Haavisto uskoo.
Taustaa tekoallashankkeesta:
Vuonna 1970 perustettu vesihallitus selvitti Kemihaaran allasta ja sen suppeampaa vaihtoehtoa Vuotoksen allasta. Vuonna 1982 hallitus päätti, ettei allasta tehdä, ja antoi rahaa alueen kehitykseen, joka oli ollut pysähdyksissä. Vuonna 1992 Ahon hallitus pani allashankkeen uudestaan vireille ja Lapin vesioikeus myönsi Kemijoki Oy:lle luvan altaan rakentamiseen vuonna 2000. Vuonna 2002 korkein hallinto-oikeus kumosi luvan vesilain nojalla, koska allas olisi aiheuttanut huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristöön. Vuonna 2004 valtioneuvosto liitti Kemihaaran suot Natura 2000-verkostoon.
Vesilain nojalla Suomessa ei ole annettu lupaa yhdellekään tekoaltaalle, jonka koko olisi lähellekään nyt ehdotettua 155 km2:n suuruista allasta. Vesilain nojalla rakennetuista Suomen sisämaan suurin tekoallas on 28 km2:n laajuinen Uljuan allas. Sitä suurempia ovat merenlahdista padotut Luodonjärvi, 67 km2 ja Uudenkaupungin makeavesiallas, 37 km2. Suomen suurimmat tekoaltaat, Lokan ja Porttipahdan altaat, joiden koot ovat 315 ja 149 km2, on rakennettu erityislain nojalla.
Yhteisen näkemyksen allekirjoittivat Euroopan parlamentin jäsenet Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen, kansanedustajat Pertti Salolainen ja Pekka Haavisto sekä tekniikan lisensiaatti Satu Hassi. Heistä entisiä ympäristöministereitä ovat Sirpa Pietikäinen (1991–95), Pekka Haavisto (1995–99) ja Satu Hassi (1999–2002). Pertti Salolainen oli ulkomaankauppaministeri 1987–95. Heidi Hautala oli kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri 2011–2013.
Linkki jättämäämme mielipiteeseen: Vuotos-mielipide
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan