Parlamentti sai katsauksen viikolla elpymis- ja palautumistukivälineen tilanteesta. Koronakriisin yhteydessä perustettu elpymis- ja palautumistukiväline sisältää 672,5 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille, joista vajaa puolet on avustuksia ja puolet lainoja. Avustuksista 70 prosenttia myönnetään vuosina 2021–2022 ja loput vuonna 2023. Hyötyäkseen elvytys- ja palautumistukivälineestä jokaisen jäsenvaltion on toimitettava varainkäyttösuunnitelmansa käyttöön komissiolle, joka arvioi suunnitelmat ja keskustelee maksatuspyynnöistä jäsenvaltioiden kanssa. Tällä hetkellä neuvosto on hyväksynyt päätöksensä 26 jäsenvaltion osalta, ja komissio arvioi edelleen neljää jäsenvaltiolta.
Elpymis- ja palautumistukivälineesta voisi ottaa mallia eurooppalaisen talouspolitiikan, ohjausjakson, uudistuksessa. Se toimii uudenlaisena esimerkkinä parempaan investointien koordinointiin EU:ssa ja takaa paremman valvonnan sille, millaisiin kohteisiin rahat päätyvät. Komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden tekemä pelastuspaketin jatkuva seuranta pyrkii takaamaan sen, että varat todella käytetään sekä asianmukaisesti että tarkoitetuksenmukaisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseen. Jokaisen elvytyseuron on suuntauduttava aidosti elvyttäviin kohteisiin, kuten vihreän siirtymän ja digitalisaation tukemiseen, eikä valua esimerkiksi saastuttavien teollisuuden aloille. Varojen myöntäminen kulkee käsi kädessä EU:n yhteisten arvojen noudattamisen kanssa, ja esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on yksi kriteereistä varojen myöntämiselle. Näistä asioista tullaan keskustelemaan toistuvasti varmasti myös ensi vuonna.
Kuva: Frederic Marvaux / Euroopan parlamentti
Teksti on osa joulukuun uutiskirjettäni. Voit liittyä uutiskirjeen tilaajaksi täällä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan