Kannanotot

Kylässä

23.2.2009, Työmarkkinoilla ei vain komiat pärjää

9.3.2009 Kylässä

Jossain päin Suomea on sanonta: ”komiat pärjää aina”. Yksinkertaista, mutta ei riitä. Koulutus on tulevaisuuden työmarkkinoilla menestymisen – ja jopa selviämisen- edellytys koko Euroopan alueella.

Euroopan Unionin tavoitteena on olla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kun Lissabonin sopimusta solmittiin, totesivat valtion päämiehet että koulutukseen – inhimilliseen pääomaan – sijoittaminen on keskeistä. Kuitenkaan kansainvälisten vertailujen perusteella ei varsinaisia suursijoituksia ole tehty. USA sijoittaa kolme prosenttia BKT:staan korkeakoulutukseen ja miltei saman verran tutkimukseen ja kehittämiseen. Euroopan Unioni investoi 1,1 % BKT:staan korkeakoulutukseen ja vain 1,9 % tutkimukseen.

Työelämän rakennemuutos ja uudistukset jatkuvat kiivaina EU:n alueella. Suorittavan työn ja matalapalkkaisten alojen osuus Euroopan unionin työmarkkinoilla tulee vähenemään entisestään. Myös uusien jäsenmaiden ja hakijamaiden osalta.  Uudet työpaikat ja yritykset syntyvät erityisesti palvelualoille ja aloille, joissa vaaditaan korkean tason osaamista. Samalla tarvitaan enemmän panostuksia innovaatioihin, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä investointeihin ja työllistäviin yrityksiin.

Koulutuksen merkitys menestymisen avaintekijänä on keskeinen. Euroopan Unionin tavoitteet koulupudokkuuden vähentämiseksi sekä nuorten työelämään sitouttamiseksi ovat olleet erinomaisia. Hyvä peruskoulutus antaa valmiudet jatko-opiskelulle. Mutta pelkällä peruskoulutuksella ei pitkälle pärjää.

Työelämän rakennemuutoksen myötä myös työelämän haasteet kasvavat. Työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta, kykyä oppia jatkuvasti uutta ja kykyä omaksua tietoa nopeasti.   Ei ole realistista olettaa, että vain heikolla tai kapea-alaisella osaamispohjalla pystyisi selviytymään näistä vaatimuksista.  On opittava oppimaan.

Yleissivistävän koulutuksen merkitys oppimisvalmiuksien tuottajana on keskeinen. Laaja-alainen sivistys ja monipuoliset taidot antavat tulevaisuuden työelämässä menestymiselle edellytykset. Työtehtävien omaksuminen ja oppiminen tapahtuu kullakin työpaikalla. Mitä paremmat valmiudet on oppimiseen, sitä nopeammin uuden tehtävän haltuun otto tapahtuu.

Suomessa on meneillään tietynlainen ammatillisen koulutuksen hype. On toisaalta ihan hyvä, että ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut. Viime syksynä ammatilliseen koulutukseen hakeutui ennätysmäärä keskitason opiskelijoita. Tämä aiheutti mielenkiintoisen tilanteen. Heikommilla arvosanoilla peruskoulunsa päättäneet opiskelijat jäivät ilman opiskelupaikkaa. Samalla taas lukioihin jäi ylimääräisiä paikkoja.

Haasteen koulutuksen järjestäjille antaa se, miten ratkaistaan opiskelijavalintoihin ja -määriin liittyvät kysymykset. Ja nuo ongelmat ovat ratkaistava pian. Ei ole kenenkään etu, että vaativassa lukiokoulutuksessa yrittää sinnitellä mukana oppilaita, joiden motivaatio tai valmiudet eivät siihen riitä. Pahimmassa tapauksessa tämänkaltainen koulutuskokeilu tappaa heiltä viimeisenkin opiskeluinnon.

Suomen menestystarinan takana on hyvä koulutus. Sitä pohjaa ei ole syytä romuttaa. Laadukkaasta lukio-koulutuksesta ei ole syytä tinkiä, vaan sitä on määrätietoisesti ja ponnekkaasti kehitettävä. Ja edistettävä, sillä Suomen menestyminen voi olla malli myös Euroopan Unionin kehittymiselle dynaamiseksi ja kilpailukykyiseksi sivistysalueeksi.

Tulevaisuuteen panostaminen kannattaa. Koulutus on komiaa ja sillä pärjää aina.

Laura Simik
pääsihteeri
Suomen Lukiolaisten liitto

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista