Yhteiskuntamme ja taloutemme eivät ole ympäristöstä irrallisia. Päin vastoin elämämme maapallolla on täysin riippuvaista elinvoimaisista ekosysteemeistä ja sopivasta ilmastosta. Turvaamalla elinvoimaisen planeetan ja raaka-aineiden riittävyyden varmistamme myös kestävän ja kilpailukykyisen talouden jatkumisen.
Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato kiihtyvät
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ympäristön saastuminen ovat aikakautemme suurimpia haasteita. Ympäristökriisit eivät tunne maan rajoja, minkä vuoksi haasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä ja tavoitteita. EU:n tulee jatkossakin toimia edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä ympäristökriisien ratkomisessa.
Luontokato ja ilmastonmuutos kulkevat käsi kädessä ja ruokkivat toinen toisiaan, minkä vuoksi tarvitsemme huomattavasti yhtenäisempää lähestymistapaa. Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tuleekin ottaa huomioon vaikutukset ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön saastumiseen.
Myös eläimet ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Villieläinten määrä on uhkaavasti laskussa ja yhä useampi laji on uhanalainen – meillä Suomessakin. Myös tuotantoeläinten hyvinvointia ja olosuhteita on parannettava. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen on eettisyyden lisäksi myös kansanterveyden näkökulmasta tärkeää, sillä useat maailmaa jylläävät pandemiat muhivat ahtaissa eläintuotantolaitoksissa. Seuraavalla vaalikaudella tarvitsemmekin kunnianhimoisen eläinten hyvinvointistrategian uudelleenavauksen.
Ympäristöön kohdistuviin rikoksiin on jatkossa suhtauduttava entistä vakavammin, jotta voimme ennaltaehkäistä ympäristölle tuhoisaa toimintaa. Menneellä kaudella toimin ympäristövaliokunta ENVI:n lausunnon pääneuvottelijana ympäristörikosdirektiivissä, jossa määritellään ympäristönsuojelua rikosoikeudellisin keinoin.
Kymppikertoimella kohti kiertotaloutta
Materiaalien ylikulutus on yksi merkittävimpiä syitä ilmastonmuutoksen ja luontokadon takana. Käytämme tällä hetkellä aivan liikaa resursseja, tällä menolla vuoteen 2050 mennessä jopa kolmen maapallon edestä. Tuotantomme on sopeuduttava ympäristön reunaehtoihin, uusiin haasteisiin ja muuttuviin olosuhteisiin. Siirtymällä resurssi- ja energiatehokkuuden kymppikertoimen avulla kiertotalouteen voimme vähentää tuotantomme ympäristöön kohdistuvia paineita ja taata materiaalien riittävyyden jatkossakin.
Kiertotalous on ollut yksi tähänastisen europarlamenttitaipaleeni pääteemoista. Menneellä kaudella toimin ryhmäni pääneuvottelijana parlamentin kiertotalousmietinnössä. Hyvin toimiva kiertotalous paitsi edistää vihreää siirtymää, se myös luo arvioiden mukaan jopa 700 000 uutta työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä, minkä lisäksi sillä on valtava merkitys EU:n strategiselle omavaraisuudelle. Materiaalien kiertäessä tehokkaasti EU:ssa vähennämme riippuvuuttamme kolmansista maista. Kilpailu hupenevista raaka-aineista kiihtyy, minkä vuoksi ne, jotka pystyvät tuottamaan vähemmästä enemmän ja kierrättämään raaka-aineensa, tulevat pärjäämään parhaiten jatkossa.
Kiertotalouteen siirtyminen on vasta murroksessa, minkä vuoksi meidän on tulevallakin kaudella edistettävä kestävää tuotesuunnittelua, kierrätyskapasiteetin tehostamista ja kiertotalousekosysteemien tukemista.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan